Euroopan komissio on käynnistänyt laajan konsultaation kolmansille maille annettavasta budjettituesta. Kansalaiset, yhteisöt ja valtiot saavat kommentoida EU:n niin sanottua vihreää paperia budjettituesta kuluvan vuoden loppuun saakka.
Budjettituki on verrattain uusi kehitysyhteistyön työkalu: ensimmäiset kokeilut tehtiin 1990-luvulla ja laajemmin se on tullut osaksi avunantajien työkalupakkia 2000-luvulla. Vuosina 2003-2009 Euroopan unioni antoi noin neljänneksen kehitysavustaan budjettitukena.
Budjettituessa varat kanavoidaan suoraan vastaanottajamaan budjettiin, jotta se tukisi mahdollisimman aidosti maan omia kehityspyrkimyksiä pitkällä aikavälillä. Sektorituessa taas tuetaan suoraan esimerkiksi vastaanottajamaan terveys- tai opetussektoria.
”Tukea kehittämään”
Euroopan komission verkkosivuilta löytyvästä vihreästä paperista selviää, että unionin sisällä on käyty keskustelua budjettituen hyvistä puolista ja kehittämisalueista.
”Kysymyksiä nousee yhä useammin budjettituen laadusta, tehokkuudesta ja vaikutuksista”, paperissa sanotaan. Kysymyksiä ovat esittäneet paperin mukaan tilintarkastajat, kansalliset parlamentit ja kansalaisyhteiskunnan edustajat.
Teollisuusmaiden yhteistyöjärjestö OECD:n isomman budjettituen arvioinnin ja Euroopan komission omien maakohtaisten arviointien pohjalta vihreään paperiin on koottu suosituksia ja varauksia budjettituen tulevasta käytöstä. Näiden pohjalta paperiin on muotoiltu 20 kysymystä, joihin erityisesti pyydetään kommentteja.
Tarkasteltavien asioiden joukossa ovat muiden muassa poliittinen dialogi, avun ehdollisuus, tilivelvollisuus, korruptio, tuki hauraille valtioille ja kehittyvien maiden oman veropohjan kehittäminen.
Vihreässä paperissa luetellaan budjettituen hyviä puolia, kuten kehitysmaiden lisääntyvä omistajuus, ennakoitavuus ja avunantajien parempi entistä parempi koordinaatio. Haasteita on muun muassa mitattavien tulosten saamisessa ja siinä, ovatko vastaanottajavaltiot tilivelvollisia etupäässä rahoittajilleen vai kansalaisilleen.
Useimmiten budjettitukea arvostellaan korruptioriskin tähden. Vihreässä paperissa kuitenkin viitataan OECD:n arviointiin, jonka mukaan budjettituki ei ole sen alttiimpi korruptiolle kuin muutkaan avun muodot.
Miksi nyt?
Uutena tukimuotona budjettituki jakaa mielipiteitä kehitysapukentällä, ja kyselyä on vaikeaa lukea miettimättä miksi sitä tehdään juuri nyt.
Taustalla saattaa olla Euroopan unionin uusi kehityskomissaari Andris Piebalgs, joka saattaa hyvinkin haluta arvioida avun nykytilaa pystyäkseen kehittämään kehitysyhteistyötä. Arvioon ja konsultaatioon saattaa vaikuttaa sekin, että budjettitukea on annettu jo sen verran kauan – reilut kymmenen vuotta –, että sen tutkiminen ja laajempien joukkojen konsultaatio alkaa olla mielekästä.
Ulkoministeriön Kehityspoliittisen osaston yleisen kehityspolitiikan ja suunnittelun yksikön päällikkö Timo Olkkonen myöntää, että nämä arvaukset varmaankin osuvat lähelle maalia.
Varsinainen aloite budjettituen tarkastukseen on Olkkosen mukaan tosin tullut Euroopan neuvostolta jo viime vuoden marraskuussa, ja keskustelua on käyty tähän asti työryhmätasolla.
”Se, että tästä avattiin tällainen laaja konsultaatio, on ollut komission oma aloite”, Olkkonen selvittää.
Vihreät paperit ovat Euroopan komission keskustelupapereita, joiden tarkoitus on herättää keskustelua poliittisista teemoista. Niiden pohjalta voidaan kehittää valkoinen paperi, joka on virallisempi suosituskooste, joka laaditaan lainsäädännön tueksi.
Green Paper on the Future of EU Budget Support to third countries