Epäselvyys rahoituksesta hiertää YK:n ilmastoneuvotteluja

DOHA — Rikkaat maat eivät ole täyttäneet lupauksiaan rahoittaa kehitysmaiden ilmastonmuutokseen sopeutumista. Tuoreet selvitykset osoittavat, että valtaosa tähän mennessä maksetusta ilmastorahoituksesta on otettu kehitysyhteistyövaroista.”Vain kolmannes rahoituksesta oli uutta rahaa, ja yli puolet oli tuen sijasta lainaa, joka on maksettava korkojen kanssa takaisin. Todellinen riski on, että rahoitus laskee vuoden 2012 jälkeen, juuri kun sen pitäisi alkaa nousta”, totesi Oxfam Internationalin ilmastonmuutosneuvonantaja Tim Gore Dohassa torstaina 29. marraskuuta.Oxfamin rahoitusta koskevassa ilmastoneuvotteluiden oheistapahtumassa puhuneen Goren mukaan kehitysyhteistyövarojen käyttäminen ilmastorahoitukseen asettaa köyhyydenvähentämistavoitteet vaakalaudalle.EU ja yhdeksän teollisuusmaata, muun muassa Yhdysvallat, Kanada, Norja ja Japani, sitoutuivat vuonna 2009 Kööpenhaminan ilmastokokouksessa nostamaan ilmastorahoituksen 100 miljardiin dollariin vuodessa 2020 mennessä. Vuosille 2010–2012 rikkaat maat lupasivat 30 miljardia niin sanottua lyhyen aikavälin rahoitusta.Kehitysmaat ja kansalaisjärjestöt ovat kritisoineet lupausten epämääräisyyttä. Lyhyen aikavälin rahoitus loppuu kuukauden kuluttua, eikä jatkosta ole vielä tietoa.”Emme voi odottaa vuoteen 2019 ja toivoa, että rahoitus yhtäkkiä hyppää 100 miljardin tasolle. Teollisuusmaiden tulisi esittää konkreettinen suunnitelma rahoituksen kasvattamisesta ja asettaa välitavoitteet tuleville vuosille”, Gore sanoi.Ilmastoneuvottelujen liima rakoilee”100 miljardin rahoituslupaus Kööpenhaminassa oli liima, joka on pitänyt neuvotteluosapuolia yhdessä viime ilmastoneuvotteluiden ajan. Jos liima alkaa rakoilla, on vaarana että koko neuvottelut suistuvat raiteiltaan”, Gore jatkoi.Jos kehitysmaat eivät saa konkreettisia sitoumuksia tulevien vuosien rahoituksesta, se voi hidastaa neuvotteluja uudesta, kaikkia maailman maita koskevasta ilmastosopimuksesta, jonka on määrä astua voimaan viimeistään vuonna 2020.”Jos uusi globaali sopimus ei etene, EU voi ottaa takapakkia Kioton sopimuksen jatkokauden kanssa”, Gore maalaili.Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät joKööpenhaminassa luvatun rahoituksen oli määrä olla ”uutta ja lisäistä” (engl. ”new and additional”) ja tukea ”tasapainoisesti” kehitysmaiden päästövähennyksiä sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumista.Kansainvälisen ympäristö- ja kehitysinstituutti IIED:n ja Oxfam Internationalin tuoreet selvitykset osoittavat, että vain viidennes lyhyen aikavälin rahoituksesta on mennyt sopeutumiseen. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on kuitenkin monissa kehitysmaissa jo arkipäivää, ja Oxfamin tilaisuuden panelistien mukaan siihen tarvitaan varoja.”Afrikka ei ole aiheuttanut ilmastonmuutosta, mutta joutuu kantamaan sen vakavat seuraukset. Monet haavoittuvilla alueilla asuvista köyhistä ovat maksaneet seurauksista jo vuosia”, muistutti George Awudi afrikkalaisesta ilmastojärjestö PACJAsta (Pan African Climate Justice Alliance).”Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät ruokaturvassa, veden puutteessa ja pakolaisuudessa. Tuhannet joutuvat pakenemaan tulvien alta ja ruuantuotanto kärsii. Maiden on pakko ottaa lainaa selvitäkseen. Se on kaksinkertainen kuolemantuomio Afrikalle”, Awudi sanoi.”Yhdelläkään vähiten kehittyneellä maalla ei ole varaa käyttää 50 miljardia dollaria, kun katastrofi iskee”, Sambian ilmastoneuvottelija David Kabula sanoi viitaten Karibialla ja Yhdysvaltojen itärannikolla lokakuussa riehuneeseen hirmumyrsky Sandyyn, jonka kustannuksiksi on arvioitu yli 50 miljardia.Äärimmäisiä sääoloja ja ennätyksellisiä ilmiöitä on nähty eri puolilla maailmaa. Arktinen jääpeite on tänä vuonna sulanut ennätyksellisen pieneksi, ja viljasatoja tuhonneet epätavalliset kuivuuskaudet ovat nostaneet ruuan maailmanmarkkinahintoja.”Rahoitus tärkein neuvottelukysymys””Ilmastonmuutos on todellinen ongelma, joka vaatii globaalin ratkaisun. Rahoitus on tärkein kysymys ilmastoneuvotteluissa, mikäli niiden halutaan onnistuvan”, painotti Afrikan ryhmän puheenjohtaja Emmanuel Dlamini. Hän vaati teollisuusmailta konkreettisia lukuja pöydälle. Dlaminin mukaan epätietoisuus luo epäluottamusta kehitysmaiden ja rikkaiden maiden välille.Kansalaisjärjestöt ovat vaatineet nykyisen ilmastorahoituksen kaksinkertaistamista vuosina 2013–2015. Teollisuusmaat ovat haluttomia sitoutumaan välitavoitteisiin ennen vuotta 2020.”En ymmärrä puhetta siitä, että rahoitus olisi tippumassa jyrkänteeltä. Ilmastorahoitusta annettiin jo ennen lyhyen aikavälin rahoituskautta ja sitä ollaan jatkamassa”, Saksan ilmastoneuvottelija Ina von Frantzen sanoi.”Eurooppaa koettelevasta talouden taantumasta huolimatta tavoitteesta ei ole lipsuttu. Ilmastorahoitukseen on laitettu miljardeja”, Britannian neuvottelija Daisy Streatfield komppasi.Rahoituksen ”jatkaminen” ei kuitenkaan kerro onko rahan määrä ensi vuonna vähenemässä vai kasvamassa. Rahoituksen ennakoitavuus on keskeinen kysymys, jotta ilmastotoimet ovat tuloksellisia ja kehitysmaat voivat suunnitella niitä pitkäjänteisesti, muistutti Oxfamin ilmastonmuutosneuvonantaja Tim Gore.”Monilla neuvottelevilla virkamiehillä ei ole valtuuksia heittää pöytään konkreettisia rahasummia, mikä lisää painetta ensi viikolla korkean tason neuvotteluissa, kun ministerit ovat paikalla”, Gore huomautti.Uusia rahoituslähteitä?Uusista, ”innovatiivisista” keinoista ilmastorahoituksen keräämiseksi on keskusteltu jo vuosia. Kansalaisjärjestöt ovat tuoneet esiin mahdollisina keinoina muun muassa rahoitusmarkkinaveron tai lento- ja laivaliikenteen verot. Nähtäväksi jää, saadaanko Dohassa sovittua jotain konkreettista uusista rahoituslähteistä.Järjestöt ovat ilmaisseet huolensa myös Vihreän ilmastorahaston kohtalosta. Merkittävä osa tulevaisuuden ilmastorahoituksesta on tarkoitus kanavoida rahaston kautta, mutta toistaiseksi rikkaat maat eivät ole tehneet konkreettisia esityksiä rahaston pääomittamisesta.”Ilman rahaa Vihreä ilmastorahasto uhkaa jäädä tyhjäksi kuoreksi jo kolmansissa peräkkäisissä ilmastoneuvotteluissa”, Gore varoitti.Oxfam Internationalin selvitys lyhyen aikavälin ilmastorahoituksesta: The climate ”fiscal cliff” – An evaluation of Fast Start Finance and lessons for the future  (pdf)Kansainvälisen ympäristö- ja kehitysinstituutti IIED:n selvitys: The eight unmet promises of fast-start climate finance (pdf)Lue myös blogi: Ilmastorahoitus: “Uutta ja lisäistä” vai vanhaa ja kierrätettyä?YK:n ilmastosopimuksen 18. osapuolikokous (COP18) järjestetään Qatarin pääkaupungissa Dohassa 26.11.–7.12.2012. Lisätietoa Kepan Doha-kokoussivulla.