somalinaiset
Kuva:
Suomi-Somalia-verkosto
Uutinen

Diasporajärjestöt vahvistavat yhteistä identititeettiä

Somalia-verkosto kerää Suomen somalijärjestöjä saman pöydän ääreen, ja yhteiset kehitysyhteistyöhankkeet synnyttävät dialogia ja murtavat ennakkoluuloja Somaliassa.
Sanna Jäppinen
26.11.2018

”Mielestäni diasporalla on sosiaalinen vastuu parantaa asioita kotimaassaan. Meillä on tärkeä rooli sillanrakentajina”, sanoo suomensomali Bashe Ali.  

”Olemme saaneet Suomelta paljon, ja paras mitä voimme tehdä, on viedä hyvää eteenpäin. Tavoitteena on edistää yhtä lailla molempien maiden intressejä. Jos Somalian tilanne parantuu, se hyödyttää myös suomalaisia yrityksiä ja suomalaisen osaamisen vientiä.”

Ali toimii yhdessä Suomen Somalia-verkoston 29:sta jäsenjärjestöstä, Sahan International Relief Association ry:ssä. Sahan on tyypillinen 1990-luvulla Suomessa syntynyt somalijärjestö: sen perustivat tietyltä alueelta tulleet maahanmuuttajat auttaakseen kohdennetusti juuri omaa kotiseutuaan.

Kolmivuotiaana Suomeen tullut Ali edustaa toista maahanmuuttajasukupolvea, mutta hän tuntee olevansa edelleen vahvasti osa somalidiasporaa. Nuoremmalla polvella on kuitenkin aiempaa laajempi näkemys somalialaisuudesta, ja paikallisten identiteettien sijaan kansallisen, yhteisen identiteetin löytäminen on entistä tärkeämpää.

Suomessa tehdään ainutlaatuista yhteistyötä

Alilla on sukulaisia ympäri maailmaa, ja hänen mielestään muiden maiden somalidiasporien joukossa suomensomalit ovat melko yhtenäinen ryhmä. Suuria ristiriitoja klaanien tai eri alueilta tulevien välillä ei ole.

”Maailmanlaajuisestikin suuntaus on sama, mutta Suomi on edelläkävijä”, hän arvioi.

Alin mukaan erityisesti Suomen Somalia-verkosto on tehnyt paljon työtä yhtenäisyyden eteen. Keskeinen yhteistyön muoto ovat verkoston ja jäsenjärjestöjen yhteiset kehityshankkeet, joissa myös Sahan on mukana. Somaliassa hankkeissa on mukana paikallisia järjestöjä useilla paikkakunnilla.

”Yhteishankkeet ovat erittäin tärkeä askel kohti ihmisten tutustumista, ennakkoluulojen purkamista ja dialogia. Tämä edistää rauhaa ja jälleenrakentamista”, Ali sanoo.

Yhteishankkeista mallia myös muille järjestöille

Somalia-verkoston toiminnanjohtaja Anna Diallo on Bashe Alin kanssa samaa mieltä yhteishankkeiden merkittävästä roolista Somalian kehittämisessä. Tällä hetkellä meneillään on kaksi ympäristöhanketta ja yksi terveysalan hanke.

”Koska toimimme useilla paikkakunnilla, eri alueiden kumppanijärjestöt on ’pakotettu’ yhteistyöhän. Ne eivät aiemmin ole välttämättä edes tienneet toisistaan, eikä kulttuuri ole rohkaissut tiedon jakamiseen, päinvastoin. Nyt yhteistyötä on syntynyt oma-aloitteisestikin, ei vain hankkeiden takia”, Diallo sanoo.

Yhteishankkeet ovat muutenkin toimineet hyvin, ja myös muut järjestöt ovat olleet niistä kiinnostuneita. Kokemuksia on jaettu esimerkiksi Kepan (nykyisin Fingo) kanssa järjestetyissä aamiaistilaisuuksissa.  

”Nykysuuntaus suosii isoja, ammattimaisempia hankkeita”, Diallo toteaa. Verkoston tulevaisuuden toiveissa on hakeutua ulkoministeriön kumppanijärjestöksi, jolla olisi mahdollisuus jakaa itse hankerahoitusta eteenpäin.

Nuoret mukaan vaikuttamaan

Somalia-verkosto muodostettiin 2000-luvun alkupuoliskolla tukemaan pieniä somalijärjestöjä kehitysyhteistyöhankkeiden suunnittelussa ja rahoituksen hakemisessa. Aluksi verkosto toimi Solidaarisuuden suojissa, kunnes se rekisteröityi itsenäiseksi järjestöksi vuonna 2009.

Vaikka kehitysyhteistyö on edelleen toiminnan keskiössä, on rinnalle käynnistetty viime vuosina toimintaa myös Suomessa, erityisesti nuorten parissa.

”Tarve nousi jäsenjärjestöjen keskuudesta, kun haluttiin saada nuoretkin kiinnostumaan kehitysyhteistyöstä”, Anna Diallo kertoo.

Nyt toista kautta pyörivässä Impact Academyssa on mukana somalinuorten lisäksi muita maahanmuuttajataustaisia nuoria sekä kantasuomalaisia. Vuoden mittaisessa ohjelmassa nuoret tutustuvat globaaleihin kysymyksiin ja heitä ohjataan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.

”Ettei aina vaan kehoteta ryhtymään lähihoitajaksi”, Diallo toteaa.

Jäsenjärjestöillä enemmän toimintaa myös Suomessa

Somalia-verkoston toivotaan järjestävän vielä enemmän toimintaa Suomessa, mutta perinteisesti työjako on mennyt niin, että Somalialaisten liitto vastaa Suomen työstä. Verkoston jäsenjärjestöillä on kuitenkin paljon toimintaa somaliyhteisön parissa.

”Ensimmäiset 10 vuotta yhdistyksemme keskittyi Somaliaan suuntautuvaan hyväntekeväisyystyöhön, mutta pikkuhiljaa on suuntauduttu kotoutumiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen sekä somalialaisen kulttuurin edistämiseen Suomessa”, kertoo Puntland Society of Finland ry:ssä sekä Somalia-verkoston hallituksessa vaikuttava Johanna Syren.

Varsinaista kehitysyhteistyötä järjestö tekee nykyään Sahanin tavoin osallistumalla verkoston yhteishankkeeseen. Lisäksi yhdistys kerää varoja katastrofien, kuten tsunamin, uhreille Somaliassa.

”Suomessa tuemme esimerkiksi maahanmuuttajataustaisten lasten koulunkäyntiä ja iäkkäiden liikuntaharrastusta.”

Suomen Somalia-verkoston verkkosivut

somalia2
Kuva:
Suomen Somalia-verkosto

Diasporajärjestöjen määrä kasvaa maahanmuuttajien mukana

Somalia-verkostolla on omia jäsenjärjestöjä, mutta se on myös itse jäsenenä kehitysjärjestöjen kattojärjestössä Fingossa. Fingoon kuuluu noin 300 järjestöä, ja viime vuosina mukaan tulleissa uusissa jäsenissä on paljon diasporajärjestöjä.

 ”On selvä, että kun maahanmuuttajia tulee Suomeen enemmän, he perustavat omia järjestöjä. Ne auttavat verkostoitumaan ja tarjoavat tuttuutta ja turvaa”, Fingon jäsenjärjestökoordinaattori Paula Lounasheimo sanoo. Fingon palveluista moni hyödyntää varsinkin mahdollisuutta ilmaisiin kokoontumistiloihin sekä näkyvyyttä Maailma kylässä -festivaalilla.

Lounasheimo arvioi, että Fingon jäsenjärjestöistä noin 40 voidaan lukea diasporajärjestöiksi. Määrittely on vaikeaa, sillä moni järjestö identifioituu itse pikemmin vaikkapa kehitysyhteistyöhön tai monikulttuurisuuteen.

Perinteisistä ystävyysseuroista diasporajärjestöt eroavat siten, että ne ovat nimenomaan tänne muuttaneiden perustamia, eivät tietystä maasta kiinnostuneiden suomalaisten. Ystävyysseuroissakin voi kuitenkin olla diasporatoimintaa, kuten esimerkiksi Suomi-Ghana-Seuralla.

Määrittelyn vaikeus näkyy siinäkin, ettei esimerkiksi Somalia-verkostoa voi Anna Diallon mielestä nimittää puhtaasti diaporajärjestöksi:

”Suuri osa jäsenistämme on diasporajärjestöjä, mutta mukana on myös aivan muunlaisia järjestöjä, kuten Kirkon ulkomaanapu, Solidaarisuus ja Pelastakaa lapset.”