Nousevien talousmahtien eli niin sanottujen BRICS-maiden – Brasilian, Venäjän, Intian, Kiinan ja Etelä-Afrikan – viides huippukokous järjestetään 26.–27. maaliskuuta Etelä-Afrikan Durbanissa.Ensimmäisen kokouspäivän jälkeen maat ilmoittivat sopineensa uuden kehityspankin perustamisesta. Pankkia on suunniteltu maiden edellisestä huippukokouksesta lähtien ja tavoitteena on luoda kehityspankki, joka haastaisi Maailmanpankin kehitysmaiden ja nousevien talouksien rahoittajana erityisesti infrastruktuurihankkeissa.Pankin perustamisesta päätettiin vasta periaatteellisella tasolla, eikä yksityiskohtaisia päätöksiä odoteta toisenkaan päivän aikana, sillä BRICS-mailla on eri näkemykset niin pankin sijoituspaikasta kuin rahoituspohjastakin. Hankaluutta aiheuttaa muun muassa se, että ryhmässä on hyvin erikokoisia talouksia: esimerkiksi Kiinan talous on 20 kertaa suurempi kuin Etelä-Afrikan.Uutta kehityspankkia on BRICS-ryhmässä kaivattu vastavoimaksi vallitsevalle, vanhojen teollisuusmaiden dominoimalle kauppa- ja rahoitusjärjestelmälle. Sama tähtäin oli ensimmäisen kokouspäivän merkittävimmässä lopputulemassa: ryhmittymän suurimmat taloudet, Brasilia ja Kiina, sopivat kahdenvälisestä kauppasopimuksesta. Tarkoitus on käydä kolmen vuoden ajan kauppaa maiden omilla valuutoilla vuosittain 30 miljardin dollarin eli noin 23 miljardin euron edestä.Brasilian edustajien mukaan sopimuksen ensisijaisena tavoitteena on varmistaa se, etteivät maiden taloudet kärsi mahdollisesta uudesta talouskriisistä ja sen vaikutuksesta dollariin, Reuters kirjoittaa.Kaikkien BRICS-maiden osuus maailmantaloudesta on tällä hetkellä noin 20 prosenttia ja väestöstä 40 prosenttia.Huippukokouksen tiedote: Brics reach deal on development bankReuters: Deal on development bank eludes BRICS nations at summitKepa.fi: Nousevat BRICS-talousmahdit haluavat uuden kehityspankin
BRICS-huippukokous: Uusi kehityspankki perustetaan
Nousevat taloudet ovat huippukokouksessaan sopineet uuden kehityspankin perustamisesta, mutta yksityiskohdissa riittää vielä neuvoteltavaa. Maailmantalouden rakenteisiin pyritään vaikuttamaan myös Brasilian ja Kiinan kahdenvälisellä kauppasopimuksella.
Teksti: Sanna Jäppinen