Britannian eroaminen EU:sta olisi tappio niin saarivaltion omalle kehityspolitiikalle kuin unionin yhteisille tavoitteille. Kuva: Britannian eroaminen EU:sta olisi tappio niin saarivaltion omalle kehityspolitiikalle kuin unionin yhteisille tavoitteille.

Brexit-tulos pyyhkäisi yli miljardi euroa Britannian kehitysavusta

Viimeviikkoinen äänestys EU-jäsenyydestä on aiheuttamassa maanjäristyksen myös kansainvälisessä kehityspolitiikassa.

Teksti: Janne Hukka Kuva: Paul Toxopeus

Viime perjantaina Britanniassa järjestetty kansanäänestys EU-jäsenyydestä on heittänyt saarivaltion kertaheitolla sisäpoliittiseen kriisiin, jonka loppua ei ole näkyvissä ainakaan lähiaikoina.Brexit-kiista hiertää pahasti myös kansainvälisen yhteisön toimintaa, sillä Britannia on kokonsa puolesta unionin toiseksi suurin talousmahti ja yksi maailman suurimmista kehitysyhteistyön rahoittajista.Asiantuntijoiden ja sijoittajien näkemykset Britannian kansantalouden tulevaisuudesta ovat tällä hetkellä hyvin pessimistiset, mikä on näkynyt dramaattisina heilahteluina pörssimarkkinoilla ja valuuttakursseissa.Esimerkiksi punnan kurssi on perjantain tulosten paljastuttua romahtanut alemmaksi kuin kertaakaan 31 vuoteen.Ennakoimattoman kurssinmuutoksen vaikutuksesta Britannian kehitysapubudjetista katosikin lähes kymmenesosa – 1,27 miljardia euroa – käytännössä yhdessä yössä. Viime vuonna britit rahoittivat kehitysyhteistyötä noin 16,9 miljardilla eurolla.Vaikutuksia lasketaan vuosiaKansantalouden heilahtelut tulevat näkymään Britannian kehitysbudjetissa myös keskipitkällä aikavälillä, sillä viime vuonna voimaan astuneen lain mukaan 0,7 prosenttia Britannian bruttokansantulosta on varattu kehitysyhteistyöhön.Tällä hetkellä isona kysymysmerkkinä on Skotlannissa noussut toivo uudesta kansanäänestyksestä itsenäistymisen puolesta. Samanlaisia äänenpainoja on esitetty myös Pohjois-Irlannissa. Molemmat alueet äänestivät ylivoimaisesti EU-jäsenyyden puolesta.Skotlannin ja Pohjois-Irlannin itsenäistyminen tarkoittaisi vuorostaan uutta leikkausta Britannian apubudjetille. Näiden kahden maan yhteenlaskettu arvo on noin kymmenesosa Britannian koko kansantalouden koosta.Britannian euroero tarkoittaisi myös brittien ajamien prioriteettien tippumista taka-alalle unionin yhteisessä kehityspolitiikassa.Maata on yleisesti pidetty yhtenä Afrikan kehityksen isoista edunvalvojista EU-pöydissä. Odotuksena on, että ilman Britannian ääntä unionin kehityspolitiikka tulee keskittymään nykyistä selvemmin Aasian ja Latinalaisen Amerikan alueelle.Asiantuntijoiden mukaan Britannialla on ollut myös merkittävä rooli EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisessa.Uudistusten sijaan Britannian poliittiset tavoitteet kehitysmaissa joutuisivat todennäköisesti hankalaan välitilaan, sillä yksinomaan Afrikassa uudelleenneuvottelujen alle joutuisi yli 100 mantereen valtioiden kanssa EU:n kautta solmittua kauppasopimusta.Yksin neuvottelupöydissäKansalaisjärjestöjen keskuudessa on esitetty huolta Britannian mahdollisuuksista valvoa omia etujaan suurissa kansainvälisissä hankkeissa.Muun muassa kansainvälisen veronkierron ehkäiseminen, siirtolaisuuteen puuttuminen ja ilmastonmuutoksen vastainen työ on ollut luontevaa toteuttaa osana suurempaa unionin blokkia, arvioi Overseas Development Instituten johtaja Kevin Watkins.Britannian kehitysjärjestöjen johtajat arvioivat The Guardian -lehdessä helmikuussa, että Britannia ei yksinkertaisesti olisi voinut saada haluamiaan tavoitteita läpi esimerkiksi Pariisin ilmastoneuvotteluissa ilman EU-jäsenyyttä.”EU:sta vetäytyminen pienentäisi Britannian roolia maailmassa ja tarkoittaisi takapakkia työllemme köyhyyden lopettamiseksi”, avoimessa kirjeessä varoitettiin.Varoitus näyttää tällä kertaa kaikuneen kuuroille korville.