IPS — Ilmastonmuutoksen torjunnassa monet lataavat kasveihin enemmän toivoa kuin ihmisiin. Kasvit sitovat ilmakehästä hiiltä ja myös auttavat sopeutumaan ilmastonmuutokseen.
Erityisen lupaavana pidetään bambua. Kansainvälisen bambu- ja rottinkiverkoston Inbarin mukaan hehtaari bambua sitoo itseensä kymmenessä vuodessa 30 tonnia enemmän hiilidioksidia kuin hehtaari kiinankuusta.
”Bambu kasvaa nopeasti, tarvitsee vähän vettä, suojelee jokisuita ja pysyy pystyssä myrskyssäkin”, Inbarin aktivisti Coosje Hoogendoorn sanoo.
Bambukuitu on hyvä raaka-aine työkaluihin, huonekaluihin ja käsitöihin, ja siitä voi rakentaa taloja, jotka kestävät jopa hirmumyrskyjä. Ecuadorissa bambusta on rakennettu yli 100 000 kotia El Niño -myrskyjen tuhoamien kotien tilalle.
Latinalaisessa Amerikassa bambun käyttö on kuitenkin vähäistä. Sitä on totuttu pitämään rikkakasvina, koska nopeakasvuisena ja vähän vaativana se valtaa helposti alaa kahvilta, kaakaolta ja tupakalta.
Asenteet ovat hiljalleen muuttumassa. Bambumetsätaloutta harrastetaan jo Kolumbiassa, Ecuadorissa, Perussa ja Argentiinassa.
Eteläperulaiseen Ican kapunkiin on rakennettu 40 000 bambunkorresta Paracas-hotelli, ja yhdysvaltalainen Royal Decameron -hotelliketju suunnittelee bambun käyttöä rakennusmateriaalina Luoteis-Ecuadorissa.
Inbar suunnittelee rakentavansa 15 mallitaloa Peruun ja Ecuadoriin. ”Kehitämme teknologiaa, jolla katto voitaisiin tehdä sinkin sijasta bambusta”, Hoogendoorn sanoo.
Bambut ovat heinäkasveja, ja eri bambulajeja on toista tuhatta. Maailman bambukaupan vuosittain arvo on seitsemän miljardia dollaria.
Bambu kasvaa ilmastonmuutosta vastaan
Nopeasti kasvava bambu sitoo tehokkaasti hiiltä ilmakehästä, ja siitä voi rakentaa myrskyn kestäviä koteja.
Teksti: Emilio Godoy Kuva: Meeri Koutaniemi