Kuvituskuva.
Järjestöt työskentelevät kumppaniensa kanssa esimerkiksi koulutuksen eteen monissa Afrikan maissa. Kehitysyhteistyö pysyy keskeisenä osana Suomen ulkopolitiikkaa Afrikassa myös jatkossa.
Kuva:
Lou Bopp
IStock
Uutinen

Afrikka-strategia saa kehitysjärjestöiltä kritiikkiä, mutta myös kiitosta

Suomen tuore Afrikka-strategia painottuu suomalaisten hyötyjen kasvattamiselle talouden ja poliittisten suhteiden näkökulmasta, arvioi Fingon kestävän kehityksen johtaja Rilli Lappalainen. Samalla selvä linkitys kestävän kehityksen tavoitteisiin puuttuu.
25.3.2021

Suomi linjaa tuoreessa Afrikka-strategiassaan edistävänsä Suomen ja Afrikan suhteita yhteiskunnan eri tasoilla, ja osana tätä esimerkiksi jatkavansa kansalaisjärjestöjen tukea. Lisäksi Suomi korostaa kansalaisyhteiskunnan kuulemisen tärkeyttä esimerkiksi EU:n ja Afrikan maiden suhteiden kehittämisessä.

Kehitysyhteistyö säilyy strategian mukaan keskeisenä osana Suomen ulkopolitiikkaa Afrikassa.

Strategia saa kiitosta tasaveroisen kumppanuuden korostamisesta, joka on järjestöjen työn keskiössä. Lisäksi järjestöt kehuvat strategiaa siitä, että Afrikan maiden veronkantokyvyn vahvistaminen on mukana, kuten se, että Suomi edistää Afrikan maiden äänen kuulumista globaalissa veropolitiikassa.

Fingon kestävän kehityksen johtaja Rilli Lappalainen huomauttaa, että strategiassa painotetaan erityisesti suomalaisten taloudellisten ja poliittisen etujen kasvattamista. Samalla selvä linkki kestävään kehitykseen puuttuu.

”Suomen Afrikka-strategia olisi pitänyt rakentaa johdonmukaiseksi suhteessa kestävän kehityksen tavoitteisiin. Sen ensisijaisena tavoitteena olisi tullut olla ihmisarvoisten työpaikkojen luominen afrikkalaisille sekä vastuullisen yritystoiminnan edistäminen. Nyt strategia keskittyy nimensä mukaisesti Suomen intressien edistämiseen”, Lappalainen sanoo.

”Lisäksi olisi pitänyt varmistaa, että strategia on talouden ja kaupan kannalta johdonmukainen Suomen kehityspoliittisten linjausten ja tavoitteiden kanssa. Nyt siinä ei tunnisteta mahdollisia ristiriitoja taloudellisten hyötyjen ja kehityspoliittisten tavoitteiden välillä. Siinä ei myöskään esitetä, millaisin mekanismein ja toimin johdonmukaisuus varmistetaan”, Lappalainen sanoo.

Ilmastonmuutoksen eteneminen on huomioitu strategiassa yllättävän kevyesti. Järjestöt painottavat, että Suomen tulisi rakentaa yhteistyötä etenkin ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumiseksi kaikista haavoittuvimpien maiden kanssa. Toimia ja investointeja suunniteltaessa tulee huomioida kaikkein hauraimmassa asemassa olevat ihmiset ja elinkeinot, kuten pienviljelijöiden keskeinen rooli ruokaturvan takaamiseksi.

Vaikka kyseessä ei ole kehityspoliittinen linjaus, myös tasa-arvo näkyy järjestöjen mielestä strategiassa yllättävän kevyesti.

“Suomen hallitusohjelman mukaan tasa-arvo on yksi niistä ulko- ja turvallisuuspolitiikan arvoista, joita Suomi pyrkii edistämään kaikessa kansainvälisessä toiminnassa. Tähän nähden tasa-arvon olisi pitänyt näkyä vahvemmin”, sanoo Fingon tasa-arvon asiantuntija Anne Peltonen.

”Yhteenvetona voisi sanoa, että strategia keskittyy nimensä mukaisesti Suomen intressien edistämiseen. Erityisesti jäimme kaipaamaan selkeää linkkiä kestävään kehitykseen sekä ilmastonmuutoksen ja tasa-arvon vahvempaa painotusta. On kuitenkin tärkeää, että strategiassa huomioidaan järjestöjen työn merkitys”, Lappalainen sanoo.

Suomalaiset järjestöt toimivat useissa kymmenissä Afrikan maissa. Yhdessä paikallisten kumppaniensa kanssa ne tekevät laadukasta ja pitkäjänteistä työtä esimerkiksi köyhyyden vähentämiseksi sekä koulutuksen ja tasa-arvon edistämiseksi.

Suomen Afrikka-strategia : Kohti vahvempaa poliittista ja taloudellista kumppanuutta