”6 jumbojetillistä odottavia äitejä putoaa taivaalta joka päivä”

Auta naista, sillä naiset synnyttävät – kehitystä, todettiin vuosituhattavoitteiden etenemistä ruotivassa keskustelutilaisuudessa eduskunnan kansalaisinfossa 22.9.

Teksti: Sanna Jäppinen

SINI RUOKOLAINEN

Muiden naisten oikeuksien toteutumisen perustana on se, että tytöt pääsisivät yhtä lailla kouluun kuin pojat. Tässäkin vuosituhattavoitteessa ollaan aikataulusta jäljessä.
New Yorkissa pohditaan parhaillaan YK:n 192 jäsenvaltion johtajan kesken, mikä vuosituhattavoitteissa on oikein mennyt pieleen. Miksi yhteisesti sovituissa köyhyydenvähentämistavoitteissa ollaan kohdasta riippuen jonkin verran, pahasti tai tosi pahasti jäljessä nyt, kun 15 vuoden määräajasta on jäljellä enää viisi vuotta?
YK:n pääsihteerin Ban Ki-moonin vastaus on tyhjentävä: puuttuu rahaa ja puuttuu poliittista tahtoa.
Samaan aikaan Helsingissä, eduskunnan kansalaisinfossa, pohdittiin sitä, miksi kaikkein kehnoimmin edistyneet vuosituhattavoitteet ovat naisten osallistumista, koulutusta, oikeuksia ja terveyttä koskevat kohdat.
Vaikka, kuten Hilkka Vuorenmaa Väestöliitosta totesi: ”Koulutettu nainen hankkii vähemmän lapsia, ja lapset tulevat paremmin hoidetuiksi ja varmemmin koulutetuiksi. Nainen pystyy paremmin osallistumaan kodin ulkopuolisiin töihin, panostamaan perheensä ja yhteisönsä hyvinvointiin, taloudelliseen kehitykseen ja – köyhyyden poistamiseen.”
Moraalisesti ja poliittisesti arveluttava naisen seksuaalisuus
Naisten oikeuksien kohdalla tahdon puute korostuu. Esimerkiksi nälkäongelmaa tahtovat kaikki toki ainakin periaatteen tasolla ratkoa, mutta naisten seksuaalisuudesta puhuttaessa kuvaan astuvat poliittiset, moraaliset ja kulttuuriset kysymykset, eikä yhteistä tahtoa olekaan enää niin helppoa määritellä.
Esimerkiksi Bushin hallinnon aikaan Yhdysvallat otti hyvin tiukan linjan omassa kehitysyhteistyössään: ehkäisyn ja abortin suosittaminen ei soveltunut maan linjaan.
”Kaikkiaan ei-toivottujen raskauksien ennaltaehkäisyyn, kuten seksuaalikasvatukseen ja perhesuunniteluun suunnattu rahoitus on laskenut huomattavasti koko 2000-luvun ajan”, Hilkka Vuorenmaa kertoi. Virallisen kehitysavun kohdalla lasku on ollut 8,2 prosentista 3,2 prosenttiin.
Äitiyskuolemien vähentämisessä huomio olisi kuitenkin kiinnitettävä nykyistä selkeämmin juuri siihen, että kuolemaan johtaneita raskauksia ei tule, Vuorenmaa painotti.
”Noin 212 miljoona naista haluaisi ehkäistä tai siirtää lasten hankintaa. On arvioitu, että jos tähän tarpeeseen vastataan, vähenee äitiyskuolemien määrä lähes kolmanneksella”.
Tosiasiat pöytään: abortteja tehdään joka tapauksessa
Jos kuitenkin ei-toivottu raskaus pannaan alulle, moni nainen ei tyydy tilanteeseen.
”Tosiasia on, että jos nainen haluaa abortin, hän myös sen tekee”, Vuorenmaa sanoi. Vuosittain vaarallisia abortteja tehdään 19 miljoonaa. Jos naisille taataan laillinen ja turvallinen abortti, voidaan äitiyskuolemia ehkäistä jopa 35 prosenttia.
Kaikkiaan vuosituhattavoitteessa numero kolme – eli äitiyskuolemia vähennetään kolmella neljänneksellä ja vuoteen 2015 mennessä – alle puolet tavoitteesta on saavutettu, ja edelleen vuodessa kuolee 358 000 raskaana olevaa naista, 99 prosenttia heistä kehitysmaissa.
”Ehkä ihmisiä hetkauttaisi enemmän uutisotsikko, jossa todetaan, että taivaalta tippui taas kuusi jumbojetillistä odottavia äitejä – vuoden jokaisena päivänä”, havainnollisti kansaedustaja Minna Sirnö (vas.) helposti abstrakteiksi jääviä lukuja.

Lisää tietoa aiheesta

Kepan New York -koostesivu YK:n huippukokouksen tiimoilta