Kestävän kehityksen tavoitteet
Tiedote

Suomi onnistunut edistämään kestävää kehitystä – kirittävää erityisesti globaalissa vastuussa

Suomen YK:lle tuottaman seurantaraportin mukaan Suomi on edelläkävijä monissa kestävän kehityksen tavoitteissa erityisesti sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen saralla. Suurimmat haasteet liittyvät suomalaisten kulutustottumuksiin, tuotantoprosesseihin ja ilmastotoimiin. Suomessa on myös merkittäviä sukupuolten tasa-arvoon liittyviä haasteita, kuten sukupuolittunut väkivalta ja sukupuolten väliset palkkaerot työmarkkinoilla.
3.6.2020

Suomen vapaaehtoinen maaraportti (VNR, Voluntary National Review) kestävän kehityksen tavoitteiden edistämisestä julkaistiin 3.6. Raportissa tarkastellaan Suomen toimia kestävän kehityksen edistämisessä viimeisten neljän vuoden aikana.

− Kaiken kaikkiaan Suomi on maailman mittaluokassa kansallisesti edistyksellinen kestävän kehityksen toimeenpanija. Aktiivinen yhteistyö yhteiskunnan eri toimijoiden välillä on yksi olennaisimmista syistä myönteisen kehityksen taustalla ja avaintekijä tavoitteiden saavuttamisessa, Suomalaiset kehitysjärjestöt Fingo ry:n kestävän kehityksen johtaja Rilli Lappalainen toteaa.

− Sen sijaan kansainvälisessä vastuunkannossa meillä riittää parannettavaa. Suomi ei esimerkiksi ole nostanut virallista kehitysavun määrää kansainvälisten sitoumustensa mukaisesti 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta, eikä juuri huomioi oman toimintansa globaaleja vaikutuksia maamme rajojen ulkopuolella.

Suomi on ensimmäinen maa maailmassa, jossa kansalais- ja työmarkkinajärjestöt pääsivät arvioimaan kestävän kehityksen tavoitteiden edistymistä osana Suomen virallista raporttia. Suomalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingo koordinoi järjestöjen yhteistyössä tekemää arviointia.

− On todella hienoa, että kansalaisyhteiskunnan toimijat saivat mahdollisuuden tuoda äänensä kuuluviin. Arvostamme sitä suuresti, Lappalainen kiittää.

Raportissa kansalaisyhteiskunnan toimijoiden ja valtionhallinnon arviot Suomen toimenpiteistä kestävän kehityksen tavoitteiden edistämisessä ovat pitkälti samansuuntaiset. Arvioinnit poikkeavat muun muassa köyhyyden poistamisen, terveyden ja hyvinvoinnin sekä rauhan ja hyvän hallinnon tavoitteiden osalta.

Suomella on vielä paljon tehtävää hyvinvoinnin edistämisessä niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin, erityisesti kaikkein heikoimpien osalta, Lappalainen summaa.  

− Esimerkiksi ihmisten perustarpeiden tyydyttäminen, kuten riittävän ruoan saanti, on uhattuna. Ruoan saatavuutta voidaan Suomessa tukea veropoliittisilla ratkaisuilla, jotta tuottajat saavat myynnistä riittävän toimeentulon ja kuluttajilla on varaa ostaa terveellistä ruokaa. Maailmanlaajuisesti Suomen tulee panostaa enemmän ruokajärjestelmien kehittämiseen kehityspolitiikassaan ja edistää näin globaalia ruokaturvaa.

Suomen kansallinen raportti esitellään YK:n kestävän kehityksen seurantakokouksessa heinäkuun puolivälissä. Kokous järjestetään tänä vuonna poikkeuksellisesti etäyhteyksin ja Fingo seuraa kokousta koko sen ajan.

Tutustu Suomen raporttiin (englanniksi)

Järjestöjen arvioinnit (suomeksi)

Lisätietoja:

Rilli Lappalainen
johtaja, kestävä kehitys
Suomalaiset kehitysjärjestöt – Finnish Development NGOs Fingo ry
p. +358 50 5613 456
rilli.lappalainen@fingo.fi