Kehitysyhteistyön vähentyessä Eurooppa kääntää katseensa muuttoliikkeen hallintaan

EU:n kehitysyhteistyömäärärahat vähenivät vuonna 2017 ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen. Nykyisellä tahdilla EU saavuttaisi 0,7 kehitysyhteistyötavoitteensa vasta 40 vuoden kuluttua, paljastaa tänään julkaistu AidWatch 2018 -raportti.

Samaan aikaan EU pyrkii käyttämään yhä suuremman osan kehitysavustaan muuttoliikkeen hallintaan.

Vaikka EU pysyttelee yhä maailman suurimpana kehitysyhteistyön rahoittajana, laski unionin kehitysapu 4 % vuodesta 2016 vuoteen 2017. Lähes viidesosa rahoituksesta ei kuitenkaan päätynyt kehittyviin maihin, sillä kehitysavuksi laskettiin esimerkiksi Euroopan sisäisiä pakolaiskuluja ja velkahelpotuksia.

Tällä hetkellä EU-maat ja -instituutiot neuvottelevat unionin budjetin raameista vuosille 2021-2027. Uusi monivuotinen rahoituskehys määrittelee myös EU:n kehitysavun. Uutena vahvana prioriteettina kehitysavulle nousee muuttoliike: Euroopan komissio on ehdottanut kaikesta kehitysavusta korvamerkittävän 10 % muuttoliikkeen hallintaan.

”EU on edelleen maailman suurin ja merkittävin toimija kehitysyhteistyössä. Vuosien 2021-2027 monivuotisessa rahoituskehyksessä tulee varmistaa, että näin on myös jatkossa. EU:n tulee huolehtia siitä, että sen kehitysyhteistyö keskittyy odotettujen tulosten tuottamiseen: köyhyyden vähentämiseen ja kestävän kehityksen edistämiseen kumppanimaissa”, linjaa Kehyksen vaikuttamistyön koordinaattori Jussi Kanner.

Suomi on alustavassa kannassaan kiitellyt komission muuttoliikepainotusta. Samaan aikaan myös Suomen rahoitus kehitysyhteistyöhön on laskussa: vuonna 2017 kehitysyhteistyöhön käytettiin enää 0,41 % bruttokansantulosta, kun vastaava luku oli vuonna 2016 0,44 % ja vuonna 2016 0,55 %. Laskuaan jatkaa myös Suomen rahoitus kaikista köyhimmille maille.

”On hienoa, että useimpien puolueiden ohjelmissa suhtaudutaan kehitysrahoituksen nostoon myönteisesti. Uuden hallituksen tulee laatia selkeä aikataulu ja suunnitelma kehitysrahoituksen turvaamiseksi yli hallituskausien. Kyseessä on strateginen ja inhimillinen investointi tulevaisuuteen”, sanoo Kepan ja Kehyksen muodostaman uuden kattojärjestön toiminnanjohtaja Juha-Erkki Mäntyniemi.

Viime vuonna ainoastaan neljä EU-maata saavutti sitoumuksensa käyttää 0,7 % bruttokansantulostaan kehitysapuun. Tanskan, Luxemburgin, Ruotsin ja Iso-Britannian joukosta tippui Saksa, jonka kehitysapu laski juurikin vähentyneiden pakolaiskulujen myötä.

Euroopan suurimmat kehitysyhteistyöleikkaukset vuonna 2017 nähtiin Espanjassa, Itävallassa ja Unkarissa, sekä EU:n omassa kehitysavussa.

Eurooppalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestö CONCORDin julkaisema AidWatch-raportti vertailee kaikkien EU-maiden kehitysyhteistyön määrää ja laatua. Raporttia on julkaistu vuodesta 2005 lähtien, ja Suomea koskevan osuuden laativat yhteistyössä Kepa ja Kehys.

Lisätietoja

Jussi Kanner
Vaikuttamistyön koordinaattori, Kehys ry
+358 40 7544 883
jussi.kanner@kehys.fi