Kuvituskuva
Kuvituskuva
Kuva:
stellalevi
IStock
Tiedote

Kehitysjärjestöt puoliväliriihestä: Leikkausten ei tule kohdistua maailman köyhimpiin ihmisiin

Hallitus linjasi puoliväliriihessä 35 miljoonan euron leikkauksista ulkoministeriön hallinnonalaan vuodesta 2023 alkaen. ”Tarvitsemme koronapandemian keskellä globaalia vastuunkantoa enemmän kuin vuosikymmeniin”, sanoo Fingon kehityspolitiikan asiantuntija Sonja Hyötylä.
30.4.2021

Puoliväliriihessä ilmoitettujen leikkausten ei tule kohdistua kehitysyhteistyöhön, vetoavat suomalaiset kehitysjärjestöt. Hallitus ilmoitti päättäneensä ulkoministeriön hallinnonalan 35 miljoonan euron leikkauksista vuodelle 2023 ja siitä eteenpäin.

”Tarvitsemme koronapandemian keskellä globaalia vastuunkantoa enemmän kuin vuosikymmeniin. Suomen ja suomalaisten järjestöjen kehitysyhteistyöllä tuetaan maailman kaikista heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä”, sanoo Fingon kehityspolitiikan asiantuntija Sonja Hyötylä.

Järjestöt ovat vastanneet pandemiaan etulinjassa paikallisten kumppaniensa kanssa. Ne ovat esimerkiksi tukeneet terveydenhuollon palveluita, levittäneet tietoa virukselta suojautumisessa ja kehittäneet etäopetusmahdollisuuksia lapsille. Suomalaiset kehitysjärjestöt työskentelevät yli sadassa maassa.

Koronapandemia on kasvattanut globaalia köyhyyttä ensimmäistä kertaa 20 vuoteen ja ainakin 120 miljoonaa ihmistä on jo suistunut köyhyyteen. Pandemia ei ole vielä ohi: maailmanlaajuiset tartuntaluvut ovat nyt korkeimmillaan. Kriisivaiheen jälkeen useat valtiot tarvitsevat merkittävää kansainvälistä tukea päästäkseen jaloilleen.

”Viime vuonna keskellä pandemiaa hallitukselta löytyi tahtoa vastata kriisiin myös maailmalla ja nostaa kehitysyhteistyörahoitusta. Toivoimme hallituksen jatkavan kehysriihessä hyvällä linjallaan”, Hyötylä sanoo.

Tänä vuonna Suomi käyttää varsinaiseen kehitysyhteistyöhön noin 838 miljoonaa euroa ja kokonaisuudessaan 1,2 miljardia euroa. Kokonaislukuun lasketaan varsinaisen kehitysyhteistyön lisäksi esimerkiksi finanssisijoituksia ja pakolaisten vastaanottokuluja.

Järjestöjen osuus Suomen rahoittamasta varsinaisesta kehitysyhteistyöstä on tällä hetkellä noin 10 prosenttia, kun se kehitysjärjestöjen mukaan tulisi olla 15 prosenttia. Järjestöjen kehitysyhteistyöhön kohdistui edellisen hallituksen aikana 43 prosentin leikkaukset.

”Järjestöt tukevat ihmisiä, joita kenenkään muun apu ei tavoita. Lisäksi ihmisoikeuksien, demokratian ja kansalaisyhteiskunnan tila on heikentynyt maailmalla. Järjestöjen kehitysyhteistyö vastaa juuri näihin haasteisiin”, Hyötylä sanoo.

Suomi on kansainvälisesti sitoutunut käyttämään kehitysyhteistyön 0,7 prosenttia bruttokansantulosta ja on ainoa Pohjoismaa, joka ei yllä lukuun. Marinin hallitus on sitoutunut tavoitteeseen hallitusohjelmassaan.

Vuonna 2021 Suomi käyttää kehitysyhteistyöhön arviolta 0,52 prosenttia bruttokansantulosta. Kehysten mukaan luku laskenee jälleen alle 0,5 prosentin tulevina vuosina.

Lisätietoja

Sonja Hyötylä, kehityspolitiikan asiantuntija, Fingo

+358 46 851 5975, sonja.hyotyla@fingo.fi