Dohan ilmastoneuvottelut: kohti globaalia sopimusta?

Tänään 26. marraskuuta alkavalta YK:n ilmastokokoukselta odotetaan selvyyttä ensi vuonna alkavan Kioton sopimuksen jatkokauden pelisäännöistä ja tulevaisuuden ilmastorahoituksesta sekä toimintasuunnitelmaa uuden maailmanlaajuisen ilmastosopimuksen aikaansaamiseksi.

Teksti: Sanna Autere Kuva: Andrey Emelyanenko

Doha — Kioton sopimuksen jatkosta sovittiin viime vuoden ilmastokokouksessa Etelä-Afrikan Durbanissa, mutta yksityiskohdat jäivät auki. Ensi vuonna alkavan jatkokauden porsaanreikien tukkiminen on yksi kansalaisjärjestöjen ja kehitysmaiden yhteisistä huolenaiheista tänään alkavissa ilmastoneuvotteluissa Qatarin Dohassa.Kioton pöytäkirja on tällä hetkellä ainoa laillisesti sitova ilmastosopimus, joka velvoittaa maita päästövähennyksiin. Sopimus kattaa vain 15 prosenttia maailman päästöistä, sillä suuret päästöjä tuottavat maat kuten Yhdysvallat tai Kiinan kaltaiset nousevat taloudet eivät ole mukana sopimuksessa.Kioton sopimuksen jatko on kuitenkin keskeinen välietappi matkalla kohti uutta, kaikkia maailman valtioita koskevaa ilmastosopimusta, jonka on määrä astua voimaan vuonna 2020.”Kuuma ilma” on kuuma puheenaiheKioton edellisellä sopimuskaudella tarvittavien päästöoikeuksien määrä arvioitiin yläkanttiin. Sopimuksessa mukana olleilta mailta on jäänyt noin kolminkertaisesti koko EU:n vuosittaisten päästöjen verran ylimääräisiä päästöyksiköitä eli niin kutsuttua kuumaa ilmaa.Dohassa on päätettävä, saako edelliseltä kaudelta käyttämättä jääneitä päästöyksiköitä (AAU, Assigned Amount Unit) siirtää toiselle kaudelle. EU:n sisällä uudet jäsenmaat kuten Puola ajavat vahvasti ylijäämän siirtämistä seuraavalle kaudelle.”Jo ennestään heikkoja päästövähennystavoitteita ei saa vesittää ylijäämäoikeuksista kiinni pitämällä. EU:n on osoitettava selkärankaa ja mentävä kohti todellisia päästövähennyksiä”, totesi kokousta paikanpäällä Dohassa seuraava Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Hanna Hakko.Nykyiset päästövähennykset eivät riitäViimeaikaisten tutkimusten mukaan maailma on matkalla kohti kestämätöntä, jopa neljän tai kuuden asteen ilmaston lämpenemistä, ja hiilidioksidipäästöt ovat korkeammalla kuin koskaan.”Missään maailmassa päästövähennykset eivät etene niin nopeasti, kuin ilmastotiede edellyttäisi. Mitä enemmän viivytellään, sitä kalliimmaksi korjaavat toimenpiteet tulevat”, ympäristöministeri Ville Niinistö totesi Ulkopoliittisen instituutin ja ympäristöministeriön 14. marraskuuta järjestämässä seminaarissa, jossa ruodittiin odotuksia Dohan kokoukselta.Niinistön mukaan päästövähennysten kunnianhimon tasoa on saatava nostettua jo ennen vuotta 2020. Ennen uuden globaalin sopimuksen voimaanastumista kansallisen tason tavoitteiden merkitys korostuu.”Ajatus, että Suomi on edelläkävijä, on syytä unohtaa. Meidän pitäisi olla, mutta emme tällä hetkellä sitä ole”, totesi Niinistö.Kansalaisjärjestöt ovat vaatineet Suomea vähentämään päästöjään 40 prosentilla vuoteen 2020 mennessä ja toimimaan aktiivisesti myös EU:n tavoitteiden kiristämiseksi.Ilmastorahoituksen tulevaisuus aukiKehitysmaille luvattu rahoitus ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumiseen ja päästöjen vähentämiseen on yksi ilmastoneuvottelujen kuumista perunoista.Teollisuusmaat ovat sitoutuneet kymmenkertaistamaan ilmastorahoituksen 100 miljardin dollarin vuositasolle vuoteen 2020 mennessä, mutta konkreettinen suunnitelma rahoituksen keräämisestä puuttuu.”Mitä kauemmin vitkastelemme ilmastolaskun maksamisessa, sitä korkeamman laskun ihmiskunta maksaa”, Kepan kehityspoliittinen asiantuntija Tuuli Hietaniemi muistuttaa.Esimerkiksi Suomi kattaa ilmastorahoitusosuutensa tällä hetkellä köyhyyden vähentämiseen tarkoitetuista kehitysyhteistyön määrärahoista.”Globaali köyhyys ja ilmastonmuutos ovat molemmat äärimmäisen vakavia ongelmia, joiden ratkaisu vaatii riittävää rahoitusta. Vaikka antaisimme samalle rahalle kaksi nimeä, sen määrä ei tuplaannu”, Hietaniemi toteaa Dohassa.Ilmastoneuvottelut ”kuin paperinukketeatteria”YK:n ilmastoneuvottelujen eteneminen on viime vuosina tuntunut jähmeältä. Teollisuusmaiden, nousevien talouksien ja kehitysmaiden näkemykset eri osapuolten vastuista ilmastonmuutoksen vastaisissa toimissa vaativat sovittelua.Ympäristöministeriön kansainvälisten asioiden johtaja Jukka Uosukainen vertasi YK:n ilmastoneuvotteluja indonesialaiseen paperinukketeatteriin ministeriön ja Ulkopoliittisen instituutin seminaarissa.”Jossain paperin takana häilyy hahmoja, eikä kukaan oikein tiedä, mitä siellä tapahtuu. Mutta niin kauan kuin yleisöä on, kannattaa näytellä”, Uosukainen lohkaisi.Toistaiseksi yleisöä riittää. Dohan kokoukseen odotetaan noin 17 000 osallistujaa lähes 200 maailman valtiosta.”Kaikkein suurin vääntö tullaan käymään Kiinan ja Yhdysvaltojen välillä”, Uosukainen ennusti.Kiinan poliittisessa johdossa hiljattain tapahtuneet vaihdokset ja Yhdysvaltain presidentin Barack Obaman valinta toiselle kaudelle ovat herättäneet kansainvälisessä mediassa varovaista toiveikkuutta uusista avauksista.YK:n ilmastosopimuksen 18. osapuolikokous (COP18) järjestetään Qatarin pääkaupungissa Dohassa 26.11.–7.12.2012. Lisätietoa Kepan Doha-kokoussivulla.