Mielenosoituskulkue vei ministerille budjetti riihen alla yli 41 000 ihmisen allekirjoittaman vetoomuksen kehitysyhteistyön pelastamiseksi. Kuva: Mielenosoituskulkue vei ministerille budjetti riihen alla yli 41 000 ihmisen allekirjoittaman vetoomuksen kehitysyhteistyön pelastamiseksi.

Budjettiriihi varmisti hallituksen halun ajaa kehitysyhteistyö alas

Hallituksen esittämä kehitysyhteistyöleikkaus on suuruudeltaan sitä luokkaa, että voidaan puhua kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön alasajosta.

Teksti: Kepan tiedote Kuva: Veikko Somerpuro / Kepa

Hallitus leikkasi budjettiriihessä varsinaisesta kehitysyhteistyöstä noin 43 prosenttia ensi vuoden alusta lukien. Kansalaisjärjestöjen tekemään kehitysyhteistyöhön hallitus lohkaisi samansuuruisen loven. Äkkileikkausten takia lukemattomia hankkeita joudutaan ajamaan alas hallitsemattomasti, mikä jättää jopa miljoonat kehitysmaiden ihmiset tyhjän päälle. Järjestöjen työ loppuu monessa kohdemaassa kokonaan, hankkeita joudutaan lopettamaan kesken, viestintä kehitysyhteistyön tuloksista on vaarassa ja ulkoministeriö rikkoo jo tehtyjä rahoitussopimuksia.”Maailman painiessa valtavan humanitaarisen kriisin keskellä Suomen hallitus elää kaukana todellisuudesta leikkaamalla myös humanitaarisesta avusta”, toteaa Kepan toiminnanjohtaja Timo Lappalainen.Leikkaukset eivät kuitenkaan koske kaikkia: samaan aikaan kun kansalaisjärjestöiltä leikataan 49 miljoonaa euroa, kehitysyhteistyövaroilla toimivan valtionyhtiö Finnfundin pääoman korotukseen tai muihin finanssisijoituksiin annetaan 130 miljoonaa euroa. Lisäksi kehitysyhteistyövaroista siirretään 10 miljoonaa Inter-American Investment Corporationin pääomarahoitukseen. Ennennäkemättömät varainsiirrot järjestöiltä Finnfundille ja muulle yksityiselle sektorille on tehty ilman evaluointeja.”Valtava pääomakorotus osin veroparatiisien kautta sijoittavalle Finnfundille on erikoinen valinta hallitukselta, jonka ohjelmassa linjataan Suomen toimivan aktiivisesti kansainvälisen veronkierron estämiseksi. On turha enää puhua, etteikö kyse olisi arvovalinnasta. Näiden päätösten viesti on selvä: kansalaisjärjestöjen työ kaikkein heikoimmassa asemassa olevien parissa on toissijaista”, sanoo Timo Lappalainen.Kasvava eriarvoistuminen on yksi aikamme suurimmista haasteista, joka uhkaa hyvinvointia kaikkialla maailmassa. Siihen puuttuminen edellyttää poliittista tahtoa. Järjestöt tulevat kuluvan syksyn aikana tekemään kaikkensa, jotta eduskunta pyörtäisi hallituksen lyhytnäköiset päätökset. Suomi on vahvistanut olevansa edelleen sitoutunut 0,7 prosentin tavoitteeseen pitkällä aikavälillä. Järjestöt tulevat jatkossakin vaatimaan Suomen hallitusta tilille tästä hallitusohjelmaan kirjatusta sitoumuksesta.LisätietojaTimo Lappalainen, toiminnanjohtaja, Kepa, timo.lappalainen@kepa.fi, p. 050 317 6700Jonas Biström, kehityspoliittinen asiantuntija, Kepa, jonas.bistrom@kepa.fi, p. 050 317 6686