Kolme pientä porsasta

Viheliäiset ongelmat ratkeavat vain yhteistyöllä

Kukaan ei väitä viheliäisten haasteiden vaatimaa ekologista jälleenrakennusta yksinkertaiseksi, mutta käsissämme on jo siihen tarvittavat rakennuspalikat.

Teksti: Senja Väätäinen-Chimpuku

Nykypäivän politiikka tuo väistämättä mieleen kansansadun isosta pahasta sudesta ja kolmesta pienestä porsaasta. Viheliäiset ongelmat kolkuttavat nurkan takana, mutta silti osa porukasta viittaa kintaalla, viheltää menemään ja toivoo muiden hoitavan asian.

Toiset taas tekevät jotain. Heidän ratkaisunsa tuntuvat kuitenkin auttamattoman keskinkertaisilta, ennalta-arvattavilta ja totuttuun sopivilta. Niillä ehkä vältetään välittömät ristiriidat, mutta pahaa sutta ne eivät pidä loitolla. Riskit kasvavat.

Tarvitaan kolmas pieni possu, joka tiili toisensa jälkeen rakentaa, vakaasti ja varmasti. Possu, joka ehtii kuin ehtiikin koota ajoissa riittävän vahvan suojan kaikille.

***

Viheliäisten ongelmien määritelmään kuuluu, että ne ovat kompleksisuuden, epävarmuuden ja kiireellisyyden lisäksi arvoristiriitojen värittämiä. Yksi tällainen viheliäinen ongelma on ilmastonmuutos.

Mitä monimutkaisemmiksi ympäristöongelmat ja niiden vaatimat ratkaisut ymmärryksen kasvaessa osoittautuvat (ks. professori Janne I. Hukkisen ympäristöongelmien historiaa hyvin avaava artikkeli), sitä enemmän ratkaisuihin tulee käyttää harkintaa, luovuutta ja yhteistyötä.

Aikamme tiilet ovat tieteen meille antamia ratkaisuja. Vaikka satu ei ehkä sitä kerro, ne on tuotettu yhteistyöllä. Poliittisten päättäjien on kuunneltava tiedettä entistä tarkemmin. Ilmaan heitetyt toiveet kiertotaloudesta tai irtikytkennästä, eli kasvavasta taloudesta päästöjen ja materiaalinkulutuksen vähetessä, eivät riitä, vaan niiden toteuttamiseksi on esitettävä tarkat suunnitelmat.

Irtikytkennän osalta tarkkojen suunnitelmien toteuttaminen voi olla haastavaa. Näin voi päätellä muun muassa tutkijoiden Kallis ja Hickel laajasta irtikytkennän empiiristä ja teoreettista perustaa selvittävästä katsauksesta. Poliittinen varautuminen kansantalouden supistumiseen on suositeltavaa.

Toisaalta monien, tarkasti puntaroitujen ratkaisujen toimeenpano odottaa jo poliittista ohjausta. Sitra on selvityksissään osoittanut, että 60 prosentin päästövähennys on mahdollista kustannustehokkaasti ja että ekologisen verouudistus ohjaa tehokkaasti päästövähennyksiin samalla kun se tukee työllisyyttä ja talouden kehitystä. Myös yksityisellä sektorilla on valmius ilmasto- ja ympäristöhaasteiden kohtaamiseen, kunhan tulevaisuuden näkymä ja toimintakenttä on selkeä.

***

Kukaan ei väitä viheliäisten haasteiden vaatimaa ekologista jälleenrakennusta yksinkertaiseksi, mutta käsissämme on jo siihen tarvittavat rakennuspalikat.

Antti Rinteen kestävän kehityksen raameihin asettuvat kysymykset eduskuntapuolueille ja SDP:n vaaliohjelman vaatimukset esimerkiksi ilmastopaneelin vahvistamisesta ovat antaneet toivoa siitä, että viheliäisiä ongelmia tarkastellaan nyt perin pohjin ja niihin etsitään ratkaisuja tiilenpala kerrallaan.

Kun tulevat hallitusneuvottelijat vielä muistavat edellisen hallituksen strategisten johtamisvälineiden kehittämishankkeen helmikuussa julkaisemat suositukset siitä, että niin hallitusohjelmaneuvotteluissa kuin julkisen talouden suunnittelussa tarvitaan tilannekuvan laajentamista talouspainottei­sista katsauksista kestävän hyvinvoinnin tietoihin, on sopeutuminen planeetan asettamiin rajoihin entistä lähempänä ja yhteistyönä rakentamamme suoja vahvempi.