eduskuntatalo kehitysrahoitus kampanja
Kansalaisjärjestöt kampanjoivat elokuussa eduskuntatalon portailla kehitysrahoituksen nostamisen puolesta.
Kuva:
Kepa ry
Tuomo Melasuo
Blogi

Varjobudjetit lupaavat lisäyksiä kehitysyhteistyöhön ja tukea järjestöille

Demareiden, vasemmiston, vihreiden, kristillisten ja Rkp:n vaihtoehtoisissa budjettiehdotuksissa Suomi suhtautuu kehitysyhteistyöhön ja kansalaisjärjestöihin nykyhallitusta suopeammin. Perussuomalaisten budjetissa on vähemmän tilaa globaalille solidaarisuudelle.
Anna-Stiina Lundqvist
13.11.2018

0,7 on luku, jota kohti ennen nykyhallitusta kuljettiin jo siinä määrin varmasti, että kansalaisjärjestöt olivat heittää koko hokeman kehitysyhteistyötavoitteen saavuttamisesta naftaliiniin. Toisin on nyt, jolloin kansainvälinen sitoumuksemme on jokaisen itseään kunnioittavan oppositiopoliitikon huulilla heti, joku ehtii lausua sanan ”kehityspolitiikka.”

Vasemmiston suhde sitoumukseen on puolueista kunnianhimoisin: Sitoumustemme mukainen 0,7 prosentin bruttokansantulo-osuus pitää saavuttaa jo ensi hallituskaudella, todetaan puolueen varjobudjetissa.

Osa oppositiopuolueista suhtautuu kriittisesti kehitysrahoitusyhtiö Finnfundin tällä hallituskaudella saamaan lisärahoitukseen. "Varsinaista kehitysyhteistyötä Finnfundin sijaan", otsikoi esimerkiksi Rkp näyttävästi ja poistaa varjobudjetissaan kehitysrahoituslaitokselta hallituksen talousarvion sille suuntaamaan kymmenen miljoonan pääoman korottamisen.

Tämä on toimintaa, jolla on hyvät tavoitteet ja jota tulee tukea, mutta ei suomalaisten järjestöjen rakentaman pitkän aikavälin tukityön kustannuksella, puolue perustelee. 

Myös kristillisdemokraatit nostavat kansalaisjärjestöjen työn merkitystä, konkreettisesti sanottuna kolmenkymmenen miljoonan lisärahoituksella. Puolue perustelee määrärahojen suuntaamista toteamalla, että kansalaisjärjestöjen työ on tehokasta ruohonjuuritason pureutumista köyhyyden ja konfliktien alkusyihin.

KD:n mukaan leikattua rahoitusta on palautettava asteittain ja suunnattava sitä kansalaisjärjestöjen tekemään tulokselliseen kehitysyhteistyöhön. 

Demareiden vaihtoehtobudjetti lupaa järjestöille 15 prosenttia kehitysyhteistyömäärärahoista. Tarvitsemme myös uusia keinoja vapaaehtoisuuteen perustuvan pienimuotoisen kansalaisjärjestöyhteistyön tukemiseksi, demarit muistuttaa.

Kehitysyhteistyön finanssisijoitusten tehokkuudesta ei näyttöä, julistaa demarit ja haluaa vähentää sijoituksia 30 miljoonalla. Demarit on myös tasa-arvon asialla ja haluaa, että EU:n tavoitteiden mukaisesti 85 prosenttia kaikista uusista ohjelmista täyttää sukupuolten välistä tasa-arvoa edistävät tavoitteet. 

Vihreiden vaihtoehtobudjetti nostaa esille puolueen tuoreen puheenjohtajan sydämen asian: Tässä ajassa enemmän tukea tarvitsevat myös Ihmisoikeusliiton toiminta ja rauhantyö.

Kehitysyhteistyölle suunnatun 125 miljoonan ohella varoja onkin korvamerkitty niin rauhantyölle kuin Ihmisoikeusliiton toiminnalle. Vihreät muuttaisi nykyhallituksen tekemää päätöstä ja ohjaisi päästökauppatulot takaisin kehitysyhteistyöhön ja ilmastorahoitukseen. 

Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti puolestaan antaa kylmää kyytiä kehitysyhteistyölle: jo ennestään vähennetyistä määrärahoista puolue haluaa poistaa vielä kolmesataa miljoonaa. Toisaalta Perussuomalaiset esittävät, että suomalaisten tuloksellisten järjestötoimijoiden painoarvoa kehitysyhteistyörahaston toiminnassa pitää kasvattaa.

Perussuomalaisten kehitysyhteistyö perustuu vapaaehtoisuuteen samalla kun suorat budjettituet lopetetaan. Yhteiskunnallisen vakauden, ihmisoikeuksien, rauhan ja demokratian lisäämiseen puolueen vaihtoehto ei anna vastausta.  

Opposition vaihtoehtobudjettien tärpit: 

  • 0,7-tavoitteeseen ja kehitysrahoituksen lisäykseen pyrkii useampi oppositiopuolue 
  • Oppositio ei usko finanssisijoituksiin siinä määrin kuin nykyhallitus 
  • Kansalaisyhteiskunnan ja -järjestöjen resursseja ja painoarvoa kehitysyhteistyössä ollaan valmiita lisäämään.  
  • Oppositiossa ollaan huolissaan kaikkein köyhimmille maille suunnatun 0,2 -sitoumuksen karkaamisesta tavoittamattomiin tällä hallituskaudella.