Rauhanmerkkejä kurdien poliittisessa mielenilmauksessa Turkissa. Kuva: Rauhanmerkkejä kurdien poliittisessa mielenilmauksessa Turkissa.

Turkin kurdit kaipaavat avoimuutta rauhanprosessiin

”Jos autamme Länsi-Kurdistania, olemme Ankaran mielestä rikollisia”, sanoo Ayse Gökkan viitaten kotikaupunkiinsa Nusaybiniin Kaakkois-Turkin kurdialueella.

Teksti: Outi Puukko

”Jos autamme Länsi-Kurdistania, olemme Ankaran mielestä rikollisia”, sanoo Ayse Gökkan viitaten kotikaupunkiinsa Nusaybiniin Kaakkois-Turkin kurdialueella.Kaupunki on kasvanut vuosisatojen kuluessa erottamattomasti yhteen Syyrian puolella sijaitsevan Qamishlin kanssa.Ayse Gökkanin sana kuuluu Nusaybinissa, sillä hän on paitsi kaupungin pormestari, myös aktiivinen ihmisoikeuksien puolustaja. Viime marraskuussa nainen leiriytyi valtioiden rajalle ja ryhtyi nälkälakkoon protestiksi Turkin rakentamaa raja-aitaa vastaan. ”Kukaan ei hyväksy rajaa [Syyriassa sijaitsevan] Länsi- ja [Turkissa sijaitsevan] Pohjois-Kurdistanin välillä”, Gökkan painotti vieraillessaan Helsingissä 18. joulukuuta. Monilla asukkailla on perhettä molempien maiden puolella.* * *Syyrian kurdialueella, eli kurdien näkökulmasta Länsi-Kurdistanissa, on ollut itsehallinto vuodesta 2012. Turkin valtionjohtoa kurdien kasvanut autonomia on häirinnyt – jopa siinä määrin, että sen on arvioitu tukeneen Syyrian sisällissodassa toimivia radikaaleja islamistiryhmiä horjuttaakseen uusia vallanpitäjiä. Raja-aidan pystyttäminen nähtiin Nysaybinissa osana samaa mentaliteettia.Samanaikaisesti Ankara on ainakin puheissaan sitoutunut rauhanhankkeeseen, joka käynnistyi viime maaliskuussa kurdiasiaa aseellisesti ajaneen Kurdistanin työväenpuolueen PKK:n kanssa. Projektin on määrä päättää kolme vuosikymmentä jatkunut verenvuodatus, mutta onnistumisesta ei ole takeita. Poliisi on yhä käyttänyt järeitä voimakeinoja kurdialueella eikä kuolemantapauksilta ole vältytty.Ayse Gökkanin mukaan rauhanprosessi ei juurikaan näy ihmisten arkisessa elämässä. ”Jo tiedon saaminen prosessin etenemisestä on mahdotonta”, hän kertoo.Mukana ei ole ulkopuolista tarkkailijatahoa ja median antamaan kuvaan ei aina voi luottaa. Voi olla, että neuvottelut etenevät suljettujen ovien takana, tai sitten eivät.* * *Suhde kurdivähemmistöön on yksi nyky-Turkin kohtalonkysymyksistä. Pääministeri Erdoganin AK-puolue on ajanut viime vuosina politiikkaa, jossa kurdeille myönnetään joitain kulttuurisia oikeuksia. Yksi esimerkki on kritiikkiä saaneen demokratiapaketin oikeus käyttää omaa äidinkieltä yksityisopetuksessa.Ankarasta käsin on myös nimitetty lähes sata kurditaustaista pormestaria, joista yksi on Ayse Gökkan. Hän kuitenkin kertoo kuntatasolla näkyvästä vallan puutteesta.”Kunnat eivät voi muuttaa itse lakeja, siitä joutuu vankilaan.”Vallan keskittyminen kauas ihmisten arjesta latistaa toiveita kestävästä rauhasta.”Olemme yrittäneet auttaa rauhanprosessia, mutta meiltä on kaikki kielletty”, Gökkan näkee tilanteen Nusaybinissa. Hän toivoo, että prosessia tuettaisiin aktiivisesti myös Euroopassa.Ayse Gökkanin lisäksi kurdien rauhanprosessin tilanteesta kertoivat toimittajat Hamza Aktas sekä Fréderike Geerdink, joka kirjoittaa kurdialueelta muun muassa blogissaan www.kurdishmatters.com. He olivat Suomen rauhanpuolustajien ja Coop Netin Turkki-ohjelman vieraina Suomessa 16.-19.12.2013.