Verkko
Kuva:
iStockphoto
Blogi

Tuliko tulevaisuus pikemmin kuin arvasimmekaan?

Jokunen vuosi sitten viime päivien tapahtumat olisivat olleet kuin pätkä science fiction -elokuvasta. Nyt tämä kaikki on todellisuutta.
Rilli Lappalainen
20.3.2020

Miljardöörit lentävät loma-asunnoilleen tartuntatautien ulkopuolelle mukanaan yksityistä hoitohenkilökuntaa ja teettävät itselleen katastrofitilanteita varten suunniteltuja bunkkereita.

Samaan aikaan esimerkiksi Kreikan saarten pakolaisleireissä on jo pitkään eletty epäinhimillisissä olosuhteissa. Viruksia ei todella tarvita lisäämään tuskaa entisestään. Muun muassa Lääkärit ilman rajoja -järjestö on jo varoittanut vauhdilla lähestyvästä katastrofista.

Pelastustoimia Lesboksen saarella koordinoiva lääkäri Hilde Vochten kuvaa tilannetta: ”Joissain osissa Morian pakolaisleiriä on vain yksi vesihana 1 300 ihmiselle, eikä ollenkaan saippuaa. Viiden tai kuuden hengen perheet joutuvat nukkumaan vain kolmen neliömetrin kokoisissa tiloissa. Tämä tarkoittaa sitä, että suositellut toimet covid-19-viruksen leviämisen ehkäisemiseksi, kuten käsienpesu ja lähikontaktien rajoittaminen, ovat yksinkertaisesti mahdottomia.”

Kreikan saarilla on tällä hetkellä jumissa arviolta 42 000 ihmistä. Lääkärit ilman rajoja -järjestön mukaan Kreikan hallituksen ja EU:n jäsenvaltioiden pitäisi toimia mahdollisimman nopeasti ja siirtää suurin osa turvapaikanhakijoista sopivaan majoitukseen ennen kuin on liian myöhäistä.

Tärkeitä ratkaisuyrityksiä koronan torjumiseksi

Maailman terveysjärjestö WHO, jonka rahoitus on viime vuosina ollut laskeva, on nyt tilanteessa, jossa sen tulisi saada kaikki maat mukaan nopeaan toimintaan koronan pysäyttämiseksi. Kehittyvissä tai kaikissa kehittyneissäkään maissa tilanteeseen ei reagoida riittävän nopeasti.

Onneksi on myös päinvastaisia esimerkkejä yrityksistä löytää ratkaisuja tilanteeseen. Iso-Britannia on luvannut 46 miljoonaa puntaa nopean koronadiagnoosin kehittämistyöhön Afrikassa. Brittiläinen biotekniikkayritys Mologic puolestaan kehittää testipakettia, jolla koronaviruksen diagnosointi tapahtuisi 10 minuutissa. Testikokoonpanojen valmistus tapahtuu yhteistyössä Institut Pasteur de Dakarin kanssa DiaTropix -laitoksessa Dakarissa, Senegalissa ja testauslaitteen odotetaan valmistuvan kesäkuuhun mennessä. Sama yritys on luonut testausvälineistöä myös ebolan, tuhkarokon ja keltakuumeen tunnistamiseen.

Bill & Melinda Gates -säätiö, Wellcome Trust ja Mastercard ovat sitoutuneet lahjoittamaan jopa 125 miljoonaa dollaria hoitojen kehittämiseen ja skaalaamiseen sekä tuotteiden laajaan saatavuuteen ja hintojen pitämiseen kohtuullisena. Myös Maailman talousfoorumi käynnisti COVID-toimintaohjelman koordinoidakseen paremmin yksityisen sektorin tukea viruksen torjuntaan.

Keskuspankit leikkaavat korkoja ja hallitukset pyrkivät ohjaamaan varoja epävakaiden talouksien tukemiseen. Kansainvälinen valuuttarahasto ja Maailmanpankki ovat luvanneet lainoja matalan ja keskitulotason maille kriisin torjumiseksi. Haavoittuvimmissa maissa, joissa julkinen terveydenhuolto on heikkoa, julkisen velan lisääminen ei kuitenkaan ole houkutteleva ratkaisu. Tästä johtuen lahjamuotoiset avustukset ovat todella tärkeitä.

Hauraimmat maat vaikeimmassa tilanteessa

Tämän päivän tiedon mukaan koronavirus ei ole vielä levinnyt epidemian mittakaavassa kehittyviin maihin, mutta tämä uhkaa olla vain ajan, ehkä päivien tai viikkojen, kysymys. Erityisen huolissaan ollaan viruksen leviämisestä Afrikkaan. Siksi kansallisten terveydenhuoltojärjestelmien vahvistaminen ja valmiussuunnitelmien tekeminen on äärimmäisen tärkeää. Kaikkein haastavimpia ovat syrjäiset alueet, joilla terveydenhuolto ja muut palvelut ovat köyhyydessä elävien ihmisten ulottumattomissa.

Kun riskit ja epävarmuus vaikuttavat hyvin toimeentulevien ihmisten elämään, heikossa asemassa olevien ihmisten hyvinvointi on vaarassa unohtua. Valtioiden ja terveysviranomaisten kehotukset pysyä kotona ja kannustus varautua tilanteeseen riittävillä ruoka- ja lääkevarastoilla, ovat hyviä ohjeita, mutta täysin mahdottomia äärimmäisen pienillä tuloilla eläville ihmisille. Nälkä ja aliravitsemus lisäävät herkkyyttä sairastua. Samoin sairastuminen voi entisestään syventää köyhyyttä ja vaikeuttaa jo valmiiksi haavoittuvien kotitalouksien kykyä parantaa tilannettaan.

Overseas Development Instituten tekemän tutkimuksen mukaan 11 maassa Saharan eteläpuolisessa Afrikassa sekä Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa todettiin, että ilman sairausvakuutusta köyhyydessä tai köyhyysrajalla elävien ihmisten ainoa keino saada apua itselleen oli myydä vähäistä omaisuuttaan tai ottaa lainaa epämääräisiltä tahoilta kohtuuttomalla korolla.

Terveyskriisistä globalisaation kriisiksi

Koronaviruksen aikaansaama terveyskriisi voi laajeta myös globalisaation ja globaalin hallinnan kriisiksi.

Viiden vuosikymmenen ajan lisääntynyt maiden ja alueiden keskinäinen yhteys on avannut maailman massiivisille tavaroiden, palvelujen, rahan, ideoiden ja tiedon rajat ylittäville virroille. Samalla se on tehnyt maailmasta ennennäkemättömän keskinäisriippuvaisen ja samalla hauraan ja haavoittuvaisen.

Nykypäivän globaali infrastruktuuri on kuin verkko, jossa tärkeät toiminnot on sijoitettu sen solmukohtien suuriin keskittymiin. Yhdysvallat on talouden keskus, kun taas Kiina hallinnoi karkeasti yleistäen tuotteiden valmistusta. Tämä tehokkuuden maksimointiin suunniteltu, erikoistumisen ja mittakaavaedut huomioiva rakenne on todellakin auttanut nostamaan miljoonia ihmisiä köyhyydestä. Samalla se on myös johtanut tuloerojen lisääntymiseen ja siihen liittyvään sosiaaliseen eriarvoistumiseen monissa maissa.

Tiiviit yhteydet luovat kuitenkin myös valtavan katastrofiriskin ja lisäävät esimerkiksi finanssikriisien, vihamielisen tekoälyn, tuhoavan biotekniikan ja pandemioiden todennäköisyyttä. Iskut tiiviin verkon keskuksiin, kuten Yhdysvaltoihin tai Kiinaan, voivat nopeasti muuttua systeemisiksi. Syvä riippuvuus toisista synnyttää koko järjestelmää uhkaavaan riskin. Juuri siksi Yhdysvalloista alkanut vuoden 2008 taloudellinen taantuma oli niin tuhoisa, ja Kiinassa puhjennut COVID-19 levisi nopeasti maailmanlaajuiseksi terveys- ja talouskriisiksi.

Ennakoiva yhteistyö tarpeen

Tämänhetkisen kriisin laajentumista yritetään estää niin kansallisesti kuin alueellisella ja globaalilla tasolla. Sosiaalisen kanssakäymisen ja liikkumisen radikaalit rajoittamistoimenpiteet on otettu käyttöön monissa maissa. Näillä toimenpiteillä on korkeat lyhytaikaiset taloudelliset ja sosiaaliset kustannukset, mutta lopputulosten kannalta ne ovat pitkällä aikavälillä todennäköisesti tehokkaita toimenpiteitä. 

Koronakriisistä voi syntyä myös vaatimus uudenlaisesta globaalista yhteistyöstä. Pandemian ehkäisy ja hillitseminen on maailmanlaajuinen yleinen etu, ja se vaatii tehostettua globaalia koordinointia sekä väliaikaista irrottautumista nykyisistä toimintatavoista. Tämän onnistumiseksi tarvitaan maailmanlaajuisia "katkaisijoita", jotka pystyvät eristämään systeemiriskit jo varhaisessa vaiheessa ja estämään niiden leviämisen.

Nämä mekanismit ovat tehokkaimpia, jos ne ovat selkeitä, avoimia, suunniteltu etukäteen ja upotettu globaaliin hallintojärjestelmään. Esimerkiksi hallitukset voisivat jo ennalta suunnitella ja hyväksyä väliaikaisia ​​kaupan ja matkustamisen rajoituksia koskevia yhteisiä sopimuksia mahdollisen pandemian varalle. Myös maailmanlaajuisesti sovitut varhaiset varoitusjärjestelmät ja toimintatavat tulisivat tarpeeseen. Talouden suhteen ensiapua, tai ainakin lupauksia siitä, annetaan jo, mutta miten käy muun solidaarisuuden hädän hetkellä? Toteutuuko se esimerkiksi EU:ssa, kun naapurimaat kieltäytyivät tukemasta Italiaa terveydenhoitotarvikkeiden loppuessa. Tukea antaa nyt Kiina.

Radikaalin uudistuksen kynnyksellä?

Ihmiskunnan on organisoitava itsensä uudelleen vähentääkseen esimerkiksi pandemioihin ja ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä. Vaikka tämä vaatii historiallisen harppauksen, suuret kriisit avaavat usein tilaa myös radikaaleille uudistuksille. Ehkä koronan aiheuttamat pelot ja tappiot kannustavat pyrkimyksiin luoda parempi globalisaation malli.

On aivan liian aikaista vetää syvällisiä johtopäätöksiä koronan vaikutuksesta ihmisten ja maapallon tulevaisuuteen. Silti kiusaus kurkata kristallipalloon on suuri. Pandemia muuttaa ihmisten rutiineja. Se on vienyt ja tulee viemään ihmishenkiä. Myös päästöt ilmakehään vähenevät. NASA:n mukaan esimerkiksi typpidioksidipäästöt ovat jo vähentyneet peräti 30 % voimakkaasti teollistuneessa Itä-Kiinassa.  

Mitkä muutoksista ovat pysyviä? Kaupankäynti tuskin loppuu maailmasta, ei myöskään teknologian kehitys ja lisääntyminen. Myllerryksen keskellä myös kansalaisjärjestöt joutuvat pohtimaan paikkaansa. Julkinen apu ei välttämättä toteudu ja taloudellinen taantuma näkyy varainhankinnassa.

Tutkimusten mukaan taloudellisesti vaikeina aikoina ihmiset kuitenkin osallistuvat ja myös solidaarisuus hädässä olevia, kauempanakin asuvia ihmisiä kohtaan kasvaa. Viime kädessä meistä kukin voi vaikuttaa tulevaisuuteensa ja tiukan paikan tullen ihminen on kekseliäs.

*********

Koronakriisillä huimat vaikutukset maailmantalouteen

  • Taloudelliset kustannukset ovat huomattavat
    Kriisin arvioidut kustannukset ylittävät kaikki aikaisemmat ennusteet, ja nousevat todennäköisesti vähintään 1,5 %:iin BKT:sta tai tuhanteen miljardiin dollariin maailmanlaajuisesti (tämän hetkisen arvion mukaan).

    Tämä tarkoittaisi teknisesti maailmanlaajuista taantumaa ja esimerkiksi Afrikan BKT:ssa vähintään 25 miljardia dollaria leikkausta. Kiinan taloudellisen tilanteen heikkenemisen myötä vaikutukset Vietnamiin, Sri Lankaan ja Filippiineille tulevat olemaan järisyttävät.
  • Kriisi yhdistää kysynnän ja tarjonnan shokit
    Ihmisiä, työntekijöitä ja yrityksiä koskevat rajoitukset ovat johtaneet kysynnän samanaikaiseen laskuun useilla aloilla. Maailmanlaajuisissa toimitusketjuissa on havaittavissa häiriöitä komponenttien toimituksissa esimerkiksi Italiasta tai Kiinasta, joiden vienti laski viidenneksellä tammi- ja helmikuussa. Toisaalta tiettyjen tuotteiden kysyntä on noussut vahvasti. Jo ikoniksi muodostuneen wc-paperin rinnalla myyntikasvu näkyy lääkkeissä ja hygieniatarvikkeissa ympäri maailman.
  • Kriisi on levinnyt finanssialalle
    Osakemarkkinat ovat laskeneet nopeasti. Yritysten ja valtion joukkolainojen liikkeellelasku ja vaihtaminen vaikeutuu. Lyhyen ajan sisään kehittyviltä markkinoilta on jo nostettu 42 miljardia dollaria, kun sijoittajat etsivät turvallisuutta vakiintuneilta markkinoilta. Maailmanlaajuiset suorat ulkomaiset sijoitukset voivat olla myös kuudenneksen pienemmät tänä vuonna.
  • Olemme kaikki samassa veneessä
    Tämä kriisi vaikuttaa niin keskiluokan, köyhimpien kuin kaikkein varakkaimpienkin terveyteen ja talouteen, mutta kriisien sietokyvyn taso vaihtelee. Tuotannoltaan yksipuolisissa ja alhaisen tulotason maissa iskujen vaikutukset ovat kaikkein suurimmat.


    Kansainvälinen ilmakuljetusliitto IATA on arvioinut, että esimerkiksi afrikkalaiset lentoyhtiöt menettävät 400 miljoonaa dollaria matkailu- ja lentoliikenteen laskusuhdanteessa. Öljynhintojen puolittaminen vuoden 2020 alusta lähtien vähentää nettovientiä Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan 30 miljardilla dollarilla. Kankaantuonnin lasku Kiinasta puolestaan uhkaa yli 100 000 työpaikkaa Kambodžassa.

LÄHTEET:

Supporting Economic Trasformation: Economic vulnerabilities to health pandemics: which countries are most vulnerable to the impact of coronavirus  

Financial Times

United Nations Conference on Trade and Development

The Economic Times: The changing winners and losers from oil’s historic plunge

RFI: Virus hammers garment industries in Cambodia, Vietnam