elina nikulainen
Kuva:
Veera Nurmenniemi
Blogi

Tulevaisuus ilman naisia – Kiinan ylimääräiset miehet ja unelma perheestä

Patriarkaatin rangaistus on tulevaisuuden Kiinassa sama kuin nykyään: vain tietyntyyppinen mies voittaa, kirjoittaa Elina Nikulainen kolumnissaan.
Elina Nikulainen
21.3.2019

Luin alkuvuodesta Maggie Shen Kingin vuonna 2017 ilmestyneen romaanin An Excess Male (suomeksi Ylimääräinen mies). Dystooppinen tarina kertoo lähitulevaisuuden pekingiläisestä moniavioisesta perheestä. Perhe-elämää tarkastellaan välillä vaimon silmien kautta, välillä kahden aviomiehen tai yhden aviomieheksi havittelevan eli ylimääräisen miehen näkökulmasta.

Tarinan alussa tapaamme May-lingin ja Wei Guon, jotka kummatkin unelmoivat rakkaudesta. May-ling on rakastunut yksipuolisesti toiseen aviomieheensä Hann’iin, joka on avioliitossa vain kulissin vuoksi ja suojellakseen autistista veljeään Xx:ää.

Wei Guo on ostanut avioliittovälittäjäpalveluita ja on vihdoinkin  vuosien odotuksen jälkeen  saanut yhdeltä perheeltä kutsun neuvotteluihin. Valtio suosittelee uutena ohjeistuksena perheille ”maksimiin menemistä” eli aikaisemman enimmäisaviomiesmäärän korottamista kolmeen. May-lingille tilanne on painajaismainen, mutta Wei Guolle se antaa pieni toivon pilkahduksen, joka alkaa valaista hänen elämäänsä.

***

Tämän vuosisadan puoleenväliin sijoittuvassa romaanissa kymmenien miljoonien naisten puuttuminen on muokannut kiinalaisten perhe-elämää ja onnellisuuden käsitettä perinpohjaisesti. Kirjan kuvaamassa dystopiassa valtion kontrolli on nykyistä vahvempaa ja yhteiskunnan epätoivo pitää päähenkilöitä kuristusotteessaan.

Arvioiden mukaan Kiinassa elää vuonna 2030 yli 25 miljoonaa nuorta miestä, joille ei ole puolisoa heteroseksuaaliseen avioliittoon.

Tarinan lähtöasetelmaa ei ole vaikea uskoa; se on rakennettu realististen ennustusten varaan. Työskentelin aikanaan YK:n Väestörahastolla Kiinan vääristyneen sukupuolijakauman ennaltaehkäisyn parissa. Kiinan syntyvyyden säännöstely tai yhden lapsen politiikka yhdistettynä patriarkaaliseen maailmaan, jossa naisen arvo on aina miestä vähäisempi, aiheutti valtiolle ennalta odottamattomia seurauksia.

Koska suurimman osan perheistä oli mahdollista saada vain yksi lapsi, lukemattomat tyttösikiöt abortoitiin ja tyttölapsia hylättiin kuolemaan. Valikoivat abortit jatkuvat yhä eri puolilla Kiinaa. Valtiontason ongelma tästä tuntui tulevan vasta, kun huomattiin sen koskevan miehiä: joidenkin arvioiden mukaan Kiinassa elää vuonna 2030 yli 25 miljoonaa nuorta miestä, joille ei ole puolisoa heteroseksuaaliseen avioliittoon.

Shen Kingin kirjassa naimattoman, koskaan rakkautta kokemattoman 44-vuotiaan Wei Guon arki ja elämä on masennuksen loitolla pitämistä ja kaihon kanavoimista johonkin edes hieman tyydyttävään. Wei Guo pelaa livesotaroolipelejä intohimolla ja omistautuen. Hänelle ja muille naimattomille miehille pelaamisen ympärille kehittynyt läheinen yhteisö muodostaa korvikkeen perheelle, josta he unelmoivat. Vertaistukiryhmän.

Valtion kannalta on tärkeää pitää räjähdysherkkä miesväestö jollain tavoilla aisoissa ja kaiken levottomuuden juurisyyksi määritelty testosteroni purettuna. Tämä aiheuttaa huolta myös nykypäivän Kiinassa: miten näitä ylimääräisiä miehiä voidaan kontrolloida?

***

Kiinassa asuessani kuulin usein, että kapitalismi sekä kysynnän ja tarjonnan lait tulisivat kohentamaan naisten asemaa sukupuolijakauman vääristyessä. Osa uskoi tai uskotteli itselleen, että jos naisia on huomattavasti vähemmän kuin miehiä, heidän ”markkina-arvonsa” nousee ja heillä on jopa miehiä enemmän valtaa päättää asioista.

Tämän harhaluulon Shen King murskaa visiossaan. Päinvastoin: kirjan ainoa naispäähenkilö May-ling elää alistettuna sekä kotonaan että yhteiskunnassaan. Ensin hänet on myyty korkeimman myötäjäistarjouksen tekijälle, sen jälkeen hän elää kahden miehen vallan alaisena perheessään.

Kirjassa vilahtaa hetken toinen nainen, Min Anh-Na, joka on Wei Guon help mate eli seksuaalinen apuri. Naisten kohtalo tuntuukin olevan kirjassa synnyttäjä ja palvelija monelle aviomiehelleen tai usean miehen seksuaalisen turhautumisen purkaja. Jossain päin Kiinaa tällaisista kohtaloista kuuli tositarinoita jo viisi vuotta sitten.

***

Shen Kingin visio perustuu syvään ymmärrykseen eriarvoistavista rakenteista, joissa nainen ei koskaan voita. Kirja avaa herkästi myös ylimääräisten miesten sisintä: toivoa perheestä ja siitä, että he kuuluvat johonkin. Näille miehille  toisin kuin yli 27-vuotiaille kiinalaisnaisille, joita nykyään kutsutaan avoimesti ja halveksivasti ylijääneiksi naisiksi (sheng nu)  kirjassa on yritetty kehittää voimauttava nimi. He ovat bounty eli lahja, bonus.

Nimen näennäinen voimauttavuus heijastaa jälleen sitä, miten eri tavoin naisia ja miehiä kohdellaan patriarkaalisessa yhteiskunnassa. Positiivinen kaiku ei silti poista sitä, että miehet tietävät olevansa ylimääräisiä. Niitä, joilla ei ole varaa myötäjäisiin eli morsiushintaan.

Patriarkaatin rangaistus on tulevaisuuden Kiinassa sama kuin nykyään: vain tietyntyyppinen mies voittaa.

Ylimääräisten miesten moninaisuus näkyy kirjassa vahvasti: heitä ovat köyhät, homoseksuaalit ja neuroepätyypilliset (kirjassa lost boys eli menetetyt pojat). Aseksuaalinen Xx on onneton avioliitossa ja haluaisi vain hoitaa eläimiä ja pelata tietokonetta. Hann voi olla oma itsensä ainostaan sulkapallojoukkueensa muiden homojen ja rakastajiensa kanssa. Wei Guo ja hänen perheensä ovat säästäneet vuosikymmeniä kilpailukykyistä morsiushintaa. May-lingin tehtävä avioliitossaan on yrittää pitää heidät kaikki pinnalla.

Patriarkaatin rangaistus on tulevaisuuden Kiinassa sama kuin nykyään: vain tietyntyyppinen mies voittaa. Kaikki muut kärsivät.

Kirjoittaja on julkifeministi ja pitkän linjan tasa-arvoammattilainen, joka säännöllisesti ikävöi ajelua sähköskootterillaan pitkin Pekingin hutong-kujia.