Kansainvälisenä rauhanpäivänä keskusteltiin vakauden ja rauhan rakentamisesta Kepan ja Rauhanliiton järjestämässä tilaisuudessa. Kuva: Kansainvälisenä rauhanpäivänä keskusteltiin vakauden ja rauhan rakentamisesta Kepan ja Rauhanliiton järjestämässä tilaisuudessa.

Tiedämmekö miten rauhaa rakennetaan?

”Suomalaisia vaivaa perustietämyksen puute siitä, mikä tekee yhteiskunnista vakaita ja rauhallisia.” Lause pysäytti. Luin sen Suomen kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamismahdollisuuksia ja -haasteita ruotineen Avain 2030 -hankkeen raportista jokunen viikko sitten.

Teksti: Katja Hintikainen Kuva: Patrick Harris

Maan satavuotissyntymäpäivän kynnyksellä suomalaiset, jotka ovat läpikäyneet sisällissodan ja kaksi vaikeaa sotaa vain muutama sukupolvi sitten ja onnistuneet sen jälkeen rakentamaan yhden maailman tasa-arvoisimmista ja vakaimmista yhteiskunnista, ovat unohtaneet miten rauhaa rakennetaan.Voiko tosiaan olla näin?Tämän vuoden alussa voimaan tulleissa YK:n kestävän kehityksen tavoitteissa on ensi kertaa mukana rauhan ja oikeudenmukaisuuden edistäminen. Kun keskiviikkona vietettiin sopivasti kansainvälistä rauhanpäivää, järjestivät Rauhanliitto ja Kepa keskustelutilaisuuden siitä, kuinka rauha ja oikeudenmukaisuus oikeastaan liittyvät toisiinsa.***Käydyn keskustelun valossa en vaipuisi vielä synkkyyteen suomalaisten tietämyksen suhteen. Agenda 2030:n hengen mukaisesti niin keskustelijat kuin yleisökin näkivät heti selvän yhteyden oikeudenmukaisuuden kokemuksen ja rauhan välillä.Rauha ei ole sodan poissaoloa, ja parasta rauhanrakennusta tehdään ennen kuin konflikti on edes päässyt syttymään. Ihmisten on koettava, että heitä kohdellaan oikeudenmukaisesti, ihmisten on voitava luottaa viranomaisiin ja instituutioihin sekä toisiin ihmisiin.Ihmisillä on oltava toivoa ja tulevaisuuden näkymiä, sillä toivottomuus on yhteiskuntarauhan pahin uhka niin Suomessa kuin Irakissakin.***Suomi on perinteisesti suoriutunut hyvin kansainvälisessä vertailussa, jos tarkastelemme yhteiskunnan vakautta ja rauhallisuutta. Tähän ei ole kuitenkaan syytä tuudittautua.Kestävän kehityksen tavoite tukea rauhanomaisten yhteiskuntien ja vakauden rakentamista haastaa myös meidät miettimään omaa toimintaamme. Kehitysyhteistyöleikkaukset iskevät myös siihen työhön, jota tehdään rauhan ja vakauden edistämiseksi.Kriisienhoito ja humanitäärinen apu tulee aina niin taloudellisesti kuin inhimillisesti kalliimmaksi kuin kehitysyhteistyö, jolla tuetaan muun muassa kehitysmaiden kansalaisjärjestöjen vahvistumista ja ihmisten osallistumista yhteiskunnalliseen elämään ja päätöksentekoon.Pakolais- ja turvapaikkapolitiikkamme ei herätä luottamusta sen suhteen, että kaikki turvaa tarvitsevat saisivat oikeudenmukaisen kohtelun. Kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuudet supistuvat maailmalla, ja myös Suomessa järjestöt kokevat puutteita tiedonsaannin avoimuudessa, mikä ei ole omiaan lisäämään luottamusta yhteiskunnassa.***Työtä on siis edessä, jotta voimme jatkossakin olla ylpeitä avoimesta ja vakaasta Suomesta, joka edistää rauhaa kaikkialla. En ole valmis luovuttamaan suhteemme.Ensi lauantaina Helsingissä järjestetään suurmielenosoitus rasismia vastaan. Tähän mennessä mukaan on ilmoittautunut reilu seitsemän tuhatta osallistujaa, jotka tuntuvat ymmärtävän että rauhanomaisen yhteiskunnan ylläpitäminen vaatii väkivallan vastustamista ja vihapuhetta vastaan nousemista.Samalla koko tapahtuma on hyvä esimerkki siitä, kuinka me suomalaiset voimme vapaasti järjestää mielenosoituksen ja toteuttaa näin kansalaisoikeuksiamme.Rauhanliiton ja Kepan keskustelutilaisuus järjestettiin Helsingissä keskiviikona 21.9. Keskusteluun osallistui Pekka Reinikainen Suomen Punaisesta Rististä, Lyydia Kilpi Kepasta sekä Laura Lodenius Rauhanliitosta. Keskustelu oli osa Agenda 2030 -keskustelutilaisuuksien sarjaa.