Paneelikeskustelussa Hanna Sauli Kuva: Paneelikeskustelussa Hanna Sauli

Tavoitteena kaikille hyvä koulutus – miten vastaa Suomi?

Hyvä koulutus on yksi keskeisistä uusista YK:n kestävän kehityksen tavoitteista. Suomi on ylpeillyt hyvistä Pisa-tuloksistaan ja maailman parhaasta koulutuksesta. Tästä huolimatta nykyhallitus leikkaa koulutuksesta, ei vain juustohöylällä, vaan veitsellä.

Teksti: Anna-Stiina Lundqvist

Maailman 650 miljoonasta alakoululaisesta 250 miljoonaa ei pääse oppimaan perusasioita. Köyhimmät maaseudun tytöt ovat valmistumistilastoissa kaukana kaupungin pojista. YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ovat universaaleja ja koskevat yhtä lailla meitä kuin Nepalia tai Norsunluurannikkoa, mutta miten vastaa Suomi?Agenda2030 -tilaisuuksien sarjan käynnisti Allianssi -risteilyn paneelikeskustelu tavoitteesta neljä, joka on hyvä koulutus. Viisikymmenpäinen yleisö seurasi intensiivistä ja polveilevaa keskustelua korva tarkkana.***Allianssin edunvalvonnan koordinaattori Hanna Sauli muistutti alkupuheenvuorossaan siitä, kuinka Suomellakin riittää kestävän kehityksen koulutustavoitteen saavuttamista haastetta: meilläkin joka kahdeksas peruskoulun päättävä poika ei osaa lukea tarpeeksi hyvin, että voisi jatkokouluttautua.YK:n nuorisodelegaatti Sonja Huttunen peräänkuulutti puolestaan opetukseen entistä enemmän pedagogiikkaa, digitalisaatiota ja teknologiaa, jotta koulutus vastaisi tulevaisuuden työmarkkinoita.Opettajat ilman rajoja -verkoston Inka Hopsu kehui omassa puheenvuorossaan tavoitteiden universaalia pohjaa ja halusi nivoa yhteen niin koulutukseen, toimeentuloon kuin rauhaan ja oikeudenmukaisuuteenkin keskittyvät tavoitteet. ”Näistä tavoitteista kun muodostetaan hyvä yhteys, voidaan saavuttaa myös loput tavoitteet”, Hopsu totesi toiveikkaana.Kansanedustaja, sivistysvaliokunnan jäsen Jani Toivola pohti, ovatko nuoret liian heikosti näkyvissä tavoitteissa, olisiko heille pitänyt olla aivan oma tavoitteensa? Ilman nuorten osallistumista ja sitoutumista ei tavoitteiden toteutumisesta tule mitään.”Jos me nuoret emme usko rauhaan, me rikomme sen heti kun olemme vallan kahvassa”, muistutti Sonja Huttunen.***Inka Hopsu kertoi Kirkon Ulkomaanavun työstä ja siitä, miksi nuoret lähtevät mukaan radikaaleihin liikkeisiin. Näköalattomuus yhteiskunnassa ja se, että tulevaisuuden visiot puuttuvat, johtavat yksinkertaisiin syihin: hyvinkin pienet palkkiot, muutama kymppi tai kännykkä riittävät motivoimaan liittymään radikaaleihin liikkeisiin.Jani Toivonen kertoi seuranneensa läheltä kehitysyhteistyöleikkausten vaikutuksia: ”Hienovarainen kehitysyhteistyö ei onnistu kuin asiantuntemuksella ja kestää älyttömän kauan, ennen kuin tämä menetys kurotaan kiinni.”Inka Hopsu komppasi Toivolaa ja kertoi, kuinka konkreettisia leikkausten vaikutukset ovat ihmisten elämässä: koulunkäynti yksinkertaisesti päättyy, kun ei ole varaa pitää koulua yllä.***Kestävän kehityksen tavoite neljä muistuttaa osaltaan myös globaalikansalaisuuden taidoista, jotka kasvattavat ymmärrystä maailman tilanteesta ja kuinka ihminen itse voi toimia. Pakolaiskriisi tuo esiin sen, että olemme yksi maailma.Jani Toivola toi esiin huolen siitä, kuinka nuorilta puuttuu nykyisin globaali yhteinen identiteetti. ”On päästävä luomaan uutta puoluerajat ylittävää yhteistä nuorisopolitiikkaa, tuotava esiin samat tarpeet ja tavoitteet kaikille nuorille. Miten järjestelmää kehittämällä rohkaistaan asioiden löytämiseen itsestä?”, Toivola kysyi.”Suomessa on maailmanlaajuisesti hyvä tilanne, ollaan oppilaskeskeisiä. Työttömyyden periytyvyys on kuitenkin kaikkialla ongelma. Jos jätämme heikon koulutusperinnön nuorimmille, kertyy tästä taloudellista sekä osaamispääomavelkaa,” Hopsu kertoi.***Tilaisuutta vetänyt Mikkel Näkkäläjärvi muistutti, kuinka kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen on haluttu saada entistä vahvemmin mukaan julkisen sektorin lisäksi myös järjestöt ja yritykset.Hanna Sauli kertoi, kuinka monilla aloilla harrastuneisuus korostuu. Järjestöillä on tässä tärkeä rooli tarjota mahdollisuus epämuodolliseen oppimiseen. Järjestöt tarjoavat johtamiskokemusta ja työkaluja omien aktiivisten hankkeiden läpivientiin.Jani Toivola kehui kerho- ja harrastustoiminnan kokeiluja: järjestöt ovat tuoneet koulupäivän keskelle harrastuksia, mikä on tärkeää erityisesti niille perheille, joilla ei resursseja muuhun harrastustoimintaan tai joilla on muita eritystarpeita.Inka Hopsu toi esiin, kuinka poikkisektoraalinen toiminta on ylipäänsä oikeaa kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Hyvä työkalu tähän on kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Sitoumus tuo myös nuorisotyölle tilaa mennä tekemään yhteistyötä kouluihin globaalikasvatuksen merkeissä. Sonja Huttunen muistutti, kuinka poikkisektoraaliseen harrastustoimintaan voi ottaa entistä enemmän mukaan myös yrityssektoria.***Keskustelun lopuksi mietittiin, mitä globaalit kansalaistaidot konkreettisesti tarkoittavat: Sonja Huttunen peräänkuulutti vaikuttamista, rauhan ja väkivallattomuuden taitoa. Myös Inka Hopsun mukaan suuri joukko nuoria kaipaisi herättelyä ja esimerkkiä siitä, kuinka vaikutetaan.Hanna Sauli sanoi, että taidoissa korostuu usein liikaa tieto – sen, miten Ranskassa annetaan poskisuudelma tulisi olla sivuroolissa verrattuna asenteisiin. ”Lähtökohtaisesti globaalit kansalaistaidot omaavan ihmisen tulisi olla valmis sopeutumaan uusiin tilanteisiin ja haasteisiin”, Sauli muistutti.Inka Hopsulle globaalit kansalaistaidot tarkoittavat ilmastonmuutokseen vaikuttamista sekä kestävän elämäntavan ja talouden taitoja ja interkulturaalisia taitoja. Oppimisessa tulisi huomioida omat arvot ja etiikka oman ajattelun takana sekä tunnistaa, mitä eettisiä arvoja kuuluu toisiin kulttuureihin ja uskontoihin. Jani Toivola lisäsi listaan tunnetaitojen vahvistamisen: kuuntelemisen, empatian tuntemisen taidon sekä kyvyn omien tunteiden analysointiin.Hanna Sauli summasi keskustelun siten, että globaalit taidot ovat itse asiassa samoja, joita ihminen tarvitsee esimerkiksi työelämässä ja kouluttautumisessa muutenkin.Tavoitteena hyvä koulutus – miten vastaa Suomi? -keskustelutilaisuus on osa Agenda 2030 -keskustelutilaisuuksien sarjaa. Seuraava tilaisuus järjestetään keskiviikkona 28. huhtikuuta Eurooppa-salissa otsikolla Naisen nakerrettu euro – talous, työelämä ja epätasa-arvo. Lisätietoja ja ilmoittautumiset.