New England Patriotsin cheerleadereita vuodelta 2004. Kuva: New England Patriotsin cheerleadereita vuodelta 2004.

Superbowl-paitalahjoitukset kehitysapuna keräävät kritiikkiä Yhdysvalloissa

Pian voi taas jossain maailman köyhässä kolkassa ihastella kuinka New England Patriots pesi New York Giantsin Superbowlissa. Näin siksi, että aika monta T-paitaa jää aina yli, kun niitä tehdään valmiiksi molempien joukkueiden voittojen kunniaksi.

Teksti: Esa Salminen Kuva: Tony R. Tolley

Yhdysvaltain World Vision saa paidat lahjoituksena National Football Leaguelta ja vie ne jollekin toiminta-alueelleen, selviää järjestön blogista.

Asia nousi viime vuonna Yhdysvalloissa kehityspoliittiseen keskusteluun, sillä monet kriitikot pitivät paitalahjoituksia tehottomana dumppauksena, joka ei perustu hyödynsaajien tarpeisiin. Nyt taas kiihtyvän kritiikin summaa blogissaan hyvin kehitysyhteistyökriitikko ja kehityskonsultti Saundra Schimmelpfennig.

Asialla tällä kertaa on Yhdysvaltain World Vision, mutta monet muutkin yhdysvaltalaisjärjestöt käyttävät paljon tavaralahjoituksia. Forbes-lehti kirjoitti joulukuussa, että lahjoitukset ovat monille sikäläisille järjestöille oiva keino saada hallintokulut näyttämään pieniltä: jos vaikka lahjoituksena saadun lääkepillerin merkitsee kirjanpitoon usean dollarin arvoisena, se kasvattaa toimintakuluja paperilla nätisti — huolimatta siitä, että pillerien maailmanmarkkinahinta saattaa olla vain senttien luokkaa.

Schimmelpfennigin mukaan Yhdysvaltain World Vision laskee Superbowl-T-paitojen arvoksi 11,65 dollaria, kun vastaavan paidan saisi ostettua ”hyödyn saavasta” kehitysmaasta kahdella dollarilla.

Suomessa tällaista lahjoituksilla keinottelua ja budjettien lihottamista ei taideta harrastaa. Suomen World Visionin varatoiminnanjohtaja Anne Pönni sanoo, ettei järjestö ota tavaralahjoituksia vastaan ollenkaan.

”Katsomme että rahalahjoitukset ovat paras keino tukea pitkäkestoista, voimaannuttavaa ja oikeusperustaista kehitysyhteistyötä.”

World Vision -toimistot ovat itsenäisiä, joten yhdysvaltalaiskriitikoiden paheksunta kohdistuu yksinomaan sikäläiseen järjestöön.

Jos tästä nyt joku innostuu, niin jäitä hattuun: toimintamenojen lihottaminen tavaroiden ylihinnoittelulla ei Suomessa oikein olisi mahdollistakaan: vapaaehtoistyö ja tavara- ja palvelulahjoitukset voivat ulkoministeriön sääntöjen mukaan olla vain puolet hanketyön omarahoituksesta, eli jos tavaroita haluaisi ylihinnoitella, myös omaa rahaa tulisi löytyä enemmän.

Ulkoministeriö myös seuraa, että palvelu- ja tavaralahjoitukset lasketaan markkinahintojen mukaan.