Ilmastomarssi Helsingissä keväällä 2019.
Ilmastomarssi kokosi keväällä Helsinkiin yli kymmenentuhatta ihmistä.
Kuva:
Varpu Sairinen
Blogi

Suomella on näytön paikka – EU:n ilmastosovulla on kiire

Kansalaiset marssivat kaduilla ja kansainvälinen ilmastonmuutospaneeli peräänkuuluttaa nopeita ilmastotoimia. Samaan aikaan EU:n ilmastotavoitteet ovat kuitenkin vanhentuneet. Suomen on kiritettävä yhdessä muiden kunnianhimoisten maiden kanssa EU:n ilmastopolitiikka 1,5 asteen mukaiseksi.
Hanna Aho
11.7.2019

EU:n ympäristöministerit keskustelevat tänään Helsingissä epävirallisesti unionin yhteisten ilmastotoimien suunnasta. Ilmastojohtajina esiintyvillä mailla, kuten Suomella, Tanskalla, Ruotsilla ja Ranskalla, on näytön paikka vakuuttaa muut maat ilmastotoimien kiireellisyydestä. Päätöksiä ei ole luvassa tässä kokouksessa, mutta nyt on mahdollisuus etsiä tukea unionin vuoden 2030 tavoitteiden päivittämiselle ja lähettää vahva viesti uudelle komissiolle, jota saksalainen Ursula von der Leyen on muodostamassa.

Jo Pariisin sopimusta solmittaessa oli selvää, että maiden ilmastotavoitteet olivat riittämättömiä. Vuonna 2014 sovittu EU:n päästövähennystavoite ei vastannut edes kahden asteen tavoitetta. Kun kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n raportti 1,5 asteesta julkaistiin viime syksynä, maiden suunnitelmien riittämättömyys oli yhä selvempää.

Pariisin sopimusta solmittaessa tiesimme, että maiden tavoitetasot on päivitettävä mahdollisimman nopeasti. Siksi maiden on toimitettava YK:lle päivitetyt päästövähennyslupauksensa vuoden 2020 aikana. Tavoitteiden päivittäminen on Pariisin sopimuksen sydän. Ilmastotavoitteiden ja -toimien parantaminen viiden vuoden välein on ainut tapa varmistaa, että maapallo säilyy elinkelpoisena myös tuleville sukupolville. YK:n pääsihteeri Antonio Guterres on kutsunut kokoon ylimääräisen kokouksen syyskuussa ilmastotoimien kirittämiseksi. Hän on vaatinut osallistujilta konkreettisia lupauksia ja suunnitelmia, jotka ovat IPCC:n 1,5 asteen raportin mukaisia.

Suomen uusi hallitusohjelma ja hiilineutraalisuustavoite vuonna 2035 mahdollistavat panosten korottamisen Suomen osalta, mutta EU on pahasti jälkijunassa tilanteessa, jossa siltä odotetaan ilmastojohtajuutta.

Kesäkuu oli historian kuumin, ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on historiallisissa ennätyslukemissa ja miljoonat ihmiset Euroopassa ja ympäri maailman kärsivät kuumuudesta ja sään ääri-ilmiöistä. Silti kesäkuussa jäsenmaiden päämiehet eivät onnistuneet saamaan aikaan sopua EU:n pitkän aikavälin päästövähennysstrategiasta. Siispä myös siihen liittyvät neuvottelut on saatava päätökseen Suomen puheenjohtajuuskaudella.

Jännitystä neuvotteluihin voi lisätä se, että jäsenmaiden nykyiset vuoteen 2030 tähtäävät kansalliset energia- ja ilmastosuunnitelmat sekä metsienkäytön vertailutasot saivat useita kriittisiä kommentteja komissiolta, asiantuntijoilta sekä järjestöiltä. Suomen tulisi komission mukaan esimerkiksi lisätä toimia energian säästämiseksi, fossiilisten polttoaineiden tuista luopumiseksi ja korjata metsien vertailutasoa vastaamaan biodiversiteetin suojelua ja LULUCF-asetuksen ilmastovelvoitteita.

Sekä kansallisten kipupisteiden että onnistumisten arviointi on tervettä ilmastopolitiikkaa. Vain rehellisyydellä voidaan tehdä todellisia ilmastotekoja, joita kansalaiset vaativat.