Suomalaisyritys, huomioi nämä asiat kun investoit Tansaniaan

Tansanialainen ihmisoikeusjärjestö Tanzania Legal and Human Rights Centre (LHRC) julkaisi kesällä kattavan tutkimuksen ihmisoikeuksien toteutumisesta yritysten toiminnassa.

Teksti: Eva Nilsson

Tutkimuksessa perehdyttiin työntekijöiden oikeuksiin, naisten oikeuksiin työpaikalla, ympäristönsuojeluun, maaoikeuksiin, verotukseen ja sääntelyviranomaisten suoriutumiseen. Kaikkien tutkimuksessa käsiteltyjen osa-alueiden kohdalla todettiin, että lakien valvonta on heikkoa ja niitä pitäisi uudistaa. Melkein 80 prosenttia työntekijöistä ei ole tietoisia oikeuksistaan.Työpaikoilla työntekijöiden oikeudet toteutuvat huonosti.Vain 29 prosentilla työntekijöistä on työsopimukset, suurimmalla osalla vain suulliset.Ammattiliitot toimivat vain noin 30 prosentilla työpaikoista.Monilla sektoreilla ei ole ammattiliittoja ollenkaan.Ammattiliittojen edustajia uhataan. Pari vuotta sitten lääkäriliiton edustaja kidnapattiin ja yritettiin tappaa.Työpaikkojen terveys- ja turvallisuusohjelmat ovat huonoja, ja joka vuosi lukuisia ihmisiä loukkaantuu tai kuolee työpaikoillaan.Alle 20 prosenttia työntekijöistä on naisia. Heistä monet kokevat fyysistä ja verbaalista seksuaalista häirintää työpaikalla. Häiriköitjänä voi olla työkaverin lisäksi myös esimies. Suurin osa näistä tapauksista jää raportoimatta, koska naiset pelkäävät saavansa potkut.Useilla työpaikoilla ei ole HIV:n vastaisia ohjelmia, eikä sairaudesta uskalleta puhua stigman ja pelon takia, vaikka Tansaniassa on 1,6 miljoonaa HIV-positiivista.Yrityksistä lähes 70 prosentin arvioidaan menettäneen työntekijöitä HIV:n takia.Kun yritys tarvitsee investointiaan varten maata, syntyy usein konflikteja.Yli 17 miljoonaa tansanialaista on vailla virallista omistusoikeutta käyttämäänsä maahan.Lähes 50 prosenttia tutkimukseen haastatelluista ihmisistä kokee, etteivät he ole voineet osallistua maidensa hallinnointiin, kun heidän alueelleen on tullut yritys.Yli 70 prosentissa Tansanian alueista ei ole maakiistojen ratkaisuun tarkoitettuja riitojenratkaisuelimiä.Yli 80 prosentilla investoijista ei ole mitään menetelmää kiistojen rauhanomaiseen ratkaisuun.Monet sijoittajat ovat käyttäneet väkivaltaa paikallisyhteisöjä kohtaan.Maanomistusasioiden lisäksi lähes 30 prosenttia kiistoista johtuu siitä, että investoija on tuhonnut ympäristöä.Kuulostaako rasittavan pitkältä listalta?Investoiminen Tansanian kaltaiseen maahan on riskialtista, vaikka maan talouskasvu on mantereen huipputasoa – jopa seitsemän prosenttia. Talouskasvun tuottama vauraus ei ole kuitenkaan hyödyttänyt tavallisia tansanialaisia. Maailmanpankin tilastojen mukaan yli 70 prosenttia tansanialaisista elää edelleen alle kahdella eurolla päivässä.Jotta investoinneilla olisi aidosti köyhyyttä ja eriarvoisuutta vähentävää vaikutusta, tulee esimerkiksi kaikki yllä listatut ongelmat huomioida ja niihin pitää puuttua. Ennen investointia tulee tehdä arviointi sen ihmisoikeusvaikutuksista, pyrkiä minimoimaan kaikki riskit ja raportoida niistä julkisesti. Kansalaisjärjestöt ovat toivoneet, että Finnfund edellyttäisi näitä toimia kaikilta suomalaisyrityksiltä, joita se pääomittaa kehitysyhteistyövaroin.Yritys, sinun kannattaa myös olla yhteydessä kansalais- ja ihmisoikeusjärjestöihin, jotka osaavat kertoa vienninedistämislaitoksia paremmin riskeistä ja siitä, miten Tansaniassa saadaan aikaan aitoja kehitysvaikutuksia investoimalla. Jos et toimi vastuullisesti, niin on todennäköistä, että jossain vaiheessa järjestö on  yhteydessä sinuun.Taustatietoa tutkimuksesta: Human Rights and Business -tutkimukseen haastateltiin lähes 1 200 henkilöä, joista osa on työntekijöitä, osa yritysedustajia, osa viranomaisia, lainvalvojia ja paikallishallintojen edustajia. Näiden lisäksi tutkimukseen konsultoitiin yli kuuttakymmentä alan asiantuntuntijaa. 42 prosenttia vastaajista oli naisia. Alueellisesti tutkimus kattaa puolet Tansanian kunnista.