hanna aho
Blogi

Pintamatka Katowicen ilmastokokoukseen muuttaa matkustuskulttuuria

Ilmastonmuutoksen hillitsemisessä kansainvälinen yhteistyö on ajoittain välttämätöntä. Osallistumalla Katowicen ilmastokokoukseen Fingon ilmastoasiantuntija Hanna Aho tavoitteli mahdollisimman suurta positiivista vaikutusta - mahdollisimman pienillä henkilökohtaisilla päästöillä.
Hanna Aho
21.12.2018

Elämme erityistä aikaa maailmanhistoriassa. Maapallosta on tullut pieni: minne tahansa on mahdollista päästä muutamassa vuorokaudessa.

Hyvässäkin tarkoituksessa tehdyllä matkalla on kuitenkin hintansa.Pallo kuumenee ja meillä on enää 12 vuotta aikaa saada vähennettyä päästöjämme rajusti - hallitustenvälisen ilmastopaneelin mukaan päästöt on puolitettava vuoteen 2030 mennessä. Tällä hetkellä tilanne näyttää vaikealta, sillä globaalit päästöt lähtivät viime vuonna kasvuun.

Kansainvälinen lentoliikenne tuottaa kaksi prosenttia kaikista päästöistä, mutta päästöjen odotetaan kasvavan jopa 300-700 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Varmin keino hillitä päästöjä on lentämisen vähentäminen. Lentolakko-kampanja kannustaa ihmisiä luopumaan lentämistä tai ainakin vähentämään sitä huomattavasti.

Vältä, hillitse ja kompensoi, kuuluu ympäristön ystävän mantra. Se pätee myös matkustamisen kohdalla. Jos siis voit matkustamisen sijaan jäädä kotiin, pitää etäkokouksen tai mennä lukumatkalle, tee niin.

Toisena tulee matkustamisen päästöjen vähentäminen esimerkiksi pintamatkailemalla ja valitsemalla kohde mahdollisimman läheltä. Kolmantena tulee kompensointi.

***

Milloin siis matkustaa ja milloin jäädä kotiin?

Matkustaminen kannattaa, jos sen kautta voi saada aikaan positiivisen vaikutuksen moniin. Globaalien päästöjen vähentämisen ja kansalaisyhteiskunnan näkökulmasta olisi kestämätöntä, jos järjestöjen edustajat eivät seuraisi ja kirittäisi kansainvälisiä ilmastoneuvotteluja.

Niinpä Katowicen ilmastoneuvotteluiden kohdallani ainoa vaihtoehtoni oli lähteä matkaan. Halusin tavoitella mahdollisimman tehokasta vaikuttamista samalla, kun yritin hillitä matkustamisen aiheuttamia päästöjä.

Päätin matkustaa maateitse myös testatakseni erilaista matkustuskulttuuria. En tosin ollut pintamatkalla ensimmäistä kertaa, sillä kokemusta on kertynyt aiemminkin Via Balticalta, mutta myös työ- ja lomareissuilta Helsingin ja Brysselin väliltä.

Pintamatka Puolaan alkoi Helsingistä kahden tunnin lauttamatkalla Tallinnaan. Lautalla voi syödä aamupalaa tai omia eväitä ja tehdä töitä.

Lautalta Tallinnan bussiasemalle kävelin parissakymmenessä minuutissa, mutta perille pääsee halutessaan myös julkisilla. Vaihdon aikana oli aikaa käydä syömässä. Taitoin matkaa hyvän kollegan kanssa, joten töiden ja lukemisen ohessa ehdimme viettää aikaa yhdessä. Se tekee hyvää.

1823 tuntia kestävä bussimatka Tallinnasta Varsovaan taittuu esimerkiksi Ecolinesin tai LuxExpressin bussilla. Bussin vaihto on Riikassa, jossa ehtii vaikka kahville. Bussista löytyi vessa, kahvia, teetä ja pientä syötävää sekä ilmainen internet ja virtapistokkeet, joten puitteet työnteolle olivat kunnossa. 

Loppumatka Varsovasta Katowiceen tai Krakovaan sujui junalla kahdessa ja puolessa tunnissa.

juna
Junassa Varsovasta Krakovaan.
Kuva:
Hanna Aho

Me yövyimme Krakovassa, sillä Katowicen majoituspaikat olivat täynnä. Niinpä bussi vei meidät päivittäin kokouspaikalle ohi useiden kivihiilivoimaloiden. Taivas oli harmaa ja ilma raskasta hengittää. Matkustamiselle oli tarkoitus.

Entä kuinka paljon pintamatkani vähensi päästöjä verrattuna siihen, että olisin lentänyt?

Greenseatin mukaan edestakainen lentoreitti välillä Helsinki-München-Katowice tuottaa 490 kg CO2 päästöt. MyClimate laskurin mukaan päästöt ovat jopa 956 kg CO2.

Myös pintamatkan päästöihin liittyy epävarmuuksia. Ilmastodietti-laskurin pohjalta päästöt edestakaisella matkalla Via Balticaa pitkin ovat 98 kg. Laskelmassa ei tosin ole käytetty Keski-Euroopan junien päästöarviota, mutta mittakaava on kohdallaan – pintamatkan päästöt olivat 80 prosenttia pienemmät kuin jos olisin lentänyt.

***

Kehitysyhteistyöhankkeiden kohdalla lentäminen voi tuntua ainoalta mahdollisuudelta. Siitä seuraa maailmantuskaa: voinko tehdä enemmän hyvää menemällä paikan päälle? Onko kompensointi ainoa vaihtoehto?

Kompensointihankkeista on vaihtelevia kokemuksia, ja erityisiä huolia liittyy maaoikeuksien kunnioittamiseen ja päästövähennysten pysyvyyteen. Juuri päättyneissä Katowicen ilmastoneuvotteluissa kansainvälisestä markkinamekanismista päästöjen vähentämiselle muun muassa lentoliikenteessä ei päästy yksimielisyyteen päästöjen tuplalaskennan ja huonojen hankkeiden päästöoikeuksista syntyneen kiistan vuoksi.

Kompensoinnilla ei saa ostettua hyvää omaatuntoa, sillä se ei poista keskeistä ongelmaa matkustamisen päästöjen kasvusta. Hyvien asioiden, kuten ilmastopoliittisen vaikuttamisen tai demokratiakehityksen, tukemiseen taloudellisesti on kuitenkin aina tilaa.

Lento- ja muun kansainvälisen liikenteen päästöjä ei pitäisi jättää pelkästään yksilön harteille. Euroopan sisäiset lennot ovat mukana EU:n päästökaupassa, mutta päästöoikeuden hinta on edelleen alhainen. Kansainvälinen sopimus lentoliikenteen päästöistä ei pyri vähentämään niitä, ainoastaan kompensoimaan lisääntyvät päästöt.

Tämä on ongelmallista, kun samaan aikaa lentokerosiini on verotonta ja veronmaksajien rahoja päätyy esimerkiksi lentokenttien lisäinvestointeihin.

Miten järkevää on ylläpitää lentokenttiä maakunnissa, joissa raideyhteyksien parantaminen voisi lyhentää matka-aikaa huomattavasti? Miksi yöjunavuoroja on lopetettu?

Suomessa poliittisia vaihtoehtoja lentämisen päästöjen vähentämiseksi ovat edellä mainittujen keinojen lisäksi lentovero, joka koskisi myös kaukolentoja.

Tämä syksy on osoittanut, että ilmastopoliittinen keskustelu voi ottaa aimo harppauksia, kunhan paine on riittävä. Me kaikki voimme vaatia poliittisia toimia lentoliikenteen päästöjen pienentämiseksi ja samalla luoda kestävämpää matkustuskulttuuria omilla valinnoillamme.

Lue lisää bussimatkailusta Baltian läpi Helsingin Sanomien artikkelista.

Lue lisää junamatkailusta EU:n pääkaupunkiin Brysseliin Tuuli Hietaniemen blogista.

hanna aho tuuli
Hanna Aho ja Tuuli Hietaniemi.