Elina Korhonen
Blogi

Onko EU:sta seksuaalioikeuksien puolustajaksi?

Suomi on tehnyt pitkäjänteistä ja vaikuttavaa työtä seksuaaliterveyden ja -oikeuksien (SRHR-oikeuksien) edistämiseksi kehityspolitiikassa. Konservatiiviset, naisten oikeuksia ja seksuaalioikeuksia vastustavat liikkeet ovat vahvistuneet ympäri maailman, joten SRHR-oikeuksien puolustaminen on juuri nyt tärkeämpää kuin koskaan.
Elina Korhonen
19.7.2019

Seksuaali- ja lisääntymisterveysoikeudet (SRHR-oikeudet) ovat hyökkäysten kohteena ympäri maailmaa. Siksi on loogista ja hienoa, että Suomi nosti seksuaalioikeudet yhdeksi EU:n neuvoston kehitysyhteistyön työryhmän, CODEV:in, tapaamisen teemaksi.

Seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeudet tarkoittavat käytännössä esimerkiksi raskauden aikaista terveydenhuoltoa ja turvallisia synnytyksiä, oikeutta ehkäisyyn ja turvalliseen raskauden keskeytykseen sekä seksuaalisen itsemääräämisoikeuden toteutumista. SRHR-oikeuksiin turvaamisen tavoitteena on myös lapsiavioliittojen ja seksuaalisen väkivallan ehkäisy (mukaan lukien sukuelinten silpominen) ja oikean tiedon jakaminen. Kyse on elintärkeistä palveluista ja perustavista ihmisoikeuksista, joilla on vaikutusta koko yhteiskuntaan. Esimerkiksi kestävän kehityksen tavoitteet eivät voi toteutua ilman panostusta seksuaali- ja lisääntymisterveysoikeuksiin.

Seksuaalioikeuksien toteutuminen on edellytys yhteiskuntien kehitykselle

Maailmassa on 214 miljoonaa naimisissa olevaa naista, jotka haluaisivat käyttää modernia ehkäisyä, mutta heillä ei ole siihen mahdollisuutta. Tällä on valtava vaikutus väestönkasvuun. Tiedon ja palvelujen puutteen takia ihmiset saavat enemmän lapsia kuin haluaisivat. Esimerkiksi suuren väestönkasvun Nigeriassa vain 15 prosentilla naimisissa olevista naisista on käytettävissään moderni ehkäisymenetelmä. Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan 40 % kaikista raskauksista on suunnittelemattomia.

Perhesuunnittelun turvaaminen on lähtökohta myös muihin kehityksen kulmakiviin, kuten koulutukseen tai terveydenhuoltoon. Riittävien seksuaaliterveyspalvelujen tarjoaminen mahdollistaa sen, että nuoret voivat suunnitella omaa tulevaisuuttaan, kouluttautua ja osallistua yhteiskuntiensa kehitykseen.

Köyhyys on suurin yksittäinen seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien valinnanvapauden kaventaja. Esimerkiksi korkean väestönkasvun Malawissa maan rikkaimpaan viidenteen sijoittuvat naiset saavat keskimäärin kolme lasta, kun taas köyhimpään viidenteen sijoittuvat naiset saavat keskimäärin seitsemän lasta. Köyhissä maissa varakkaimmilla on usein mahdollisuus saada haluamiaan palveluja käyttöönsä. Edistääkseen tehokkaasti kestävää kehitystä perhesuunnittelupalvelujen pitää olla tasa-arvoisesti kaikkien, myös kaikista köyhimpien, saatavilla.

Vähemmistöön kuuluminen vaikeuttaa tiedon ja palvelujen saantia

Vähemmistöt, kuten seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt ja vammaiset, kokevat keskimääräistä enemmän syrjintää ja seksuaalioikeuksien loukkaamisia ympäri maailman. Vammaiset nähdään usein ei-seksuaalisina, mikä on yksi syy siihen, että vammaisten seksuaalioikeudet jäävät usein toteutumatta. Tämä tekee heistä erittäin haavoittuvaisia ja he kokevat enemmän seksuaalista väkivaltaa kuin muu väestö. Suomen tulisi olla kansainvälinen edelläkävijä myös vammaisten ja muiden vähemmistöjen seksuaalioikeuksien ajajana.

Monissa yhteiskunnissa kuuluminen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön on laitonta. Esimerkiksi homoseksuaalisuus on kielletty lailla yli 70 maassa ja seitsemässä maassa homoseksuaalisesta suhteesta voi saada kuolemanrangaistuksen. Seksuaalioikeuksien loukkaukset aiheuttavat mittasuhteiltaan sietämätöntä kärsimystä. Tästä kertoo esimerkiksi se, että transsukupuolisten ihmisten keskimääräinen elinikä maailmassa on vain 35 vuotta.

On hienoa, että Suomi nostaa EU-puheenjohtajuuskaudellaan esille kaikkien ihmisten seksuaalioikeuksien tärkeyden koko ihmisen elämänkaaren ajan. Konservatiivinen, seksuaalioikeuksia vastustava liike toimii vahvasti myös EU:n sisällä. Suomen tulisi osoittaa vahvaa johtajuutta ja nostaa näitä teemoja aktiivisesti esille EU:ssa, jotta seksuaalioikeudet, ihmisarvo ja itsemääräämisoikeuden kunnioitus nousisivat vahvasti EU:n kehityspolitiikan keskiöön.

Kirjoittaja työskentelee Väestöliitossa Kansainvälisten asioiden johtajana ja osallistui EU:n kehitysyhteistyötä ja –politiikkaa käsittelevä kehitysyhteistyöryhmän (CODEV) kokoukseen Finlandia-talossa 16. heinäkuuta. Yksi kokouksen teema oli seksuaali- ja lisääntymisterveys ja –oikeudet. Kirjoittaja on myös Fingon hallituksen jäsen.
Tekstissä esitetyt näkemykset ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä vastaa Fingon linjaa.