Mitä uudet kehitystavoitteet tarkoittavat Suomelle?

YK:n uudet kestävän kehityksen tavoitteet vaativat nyt Suomeakin muuttumaan. Järjestöillä on iso rooli niiden toimeenpanossa. Ota varaslähtö huomiseen ja katso kehityspoliittisen päivän tärpit!

Teksti: Outi Puukko

Kepan perinteisessä kehityspoliittisessa päivässä 19. marraskuuta pohditaan, miten YK:n uudet kestävän kehityksen tavoitteet toteutetaan Suomessa. Ohjelmassa on muun muassa kolme kiinnostavaa debattia.1. Mullistuuko maailma?Ensimmäiset väittelijät uppoutuvat siihen, onko kehitystavoitteissa nyt oikeastaan mitään uutta.”Uudet kestävän kehityksen tavoitteet ovat kovinta kamaa, mitä YK:n kestävän kehityksen koneisto on tuottanut tällä vuosituhannella”, hehkuttaa täysin varauksetta Kepan kehityspoliittinen asiantuntija Jouni Nissinen.Nissinen on seurannut uuden kehitysagendan luomista läheltä viime vuodet, mutta debattipari Demos Helsingin Veikka Lahtinen ei ole yhtä lääpällään YK:n tuotokseen.”Tavoitteiden asettaminen tekee kehityksen näkyväksi, mutta ei välttämättä ohjaa sitä. Ne ovat yksi tärkeä palapelin pala, joka tarvitsee rinnalleen konkreettisia sitoumuksia”, Lahtinen sanoo.Kumpaa näkemystä sinä kannatat? Kerro se Twitterissä tunnisteella #Suomi2030.2. Ovatko päättäjät kartalla?Eikö ole kummallista, että Suomikin kävi syyskuussa YK:n yleiskokouksessa allekirjoittamassa uudet tavoitteet – luvaten näin kehittyä tasa-arvoiseksi ja kulutukseltaan kohtuulliseksi maaksi vuoteen 2030 mennessä – mutta yksikään poliitikko ei ole vielä ilmoittaunut eturiviin tavoitteiden toimeenpanijaksi?Onko syynä se, että 15 vuotta ylittää vaalikauden mitan? Ja miten uskottavaa sitoutuminen on, kun kehitysyhteistyövaroja samalla leikataan? Keskustan Annika Saarikko ja vasemmistoliiton Li Andersson ottavat kantaa.3. Mahtuvatko talouskasvu ja ilmastonmuutoksen pysäyttäminen samaan lauseeseen?Kyllä, mikäli Sixten Korkmania on uskominen. ”Talouskasvun ja kestävän kehityksen vastakkainasettelu on hedelmätön lähestymistapa”, Aalto-yliopiston professori sanoo.Kepan kehityspoliittinen asiantuntija Outi Hakkarainen on toista mieltä: ”On täysin kiistatonta, että BKT:n kasvu on hyvä mittari yhdelle asialle – ympäristötuholle.”Ilmastokestävyys kiinnostaa nyt erityisesti Pariisin kokouksen alla. Seminaarissa voi siivittää ilmastoneuvotteluja vauhtiin myös osallistumalla #askeleteen -kampanjaan.Jos et ole ilmoittautunut paikan päälle kehityspoliittiseen päivään, voit seurata tilaisuutta ja osallistua keskusteluun myös Twitterissä.#Suomi2030 Tweets !function(d,s,id){var js,fjs=d.getElementsByTagName(s)[0],p=/^http:/.test(d.location)?’http’:’https’;if(!d.getElementById(id)){js=d.createElement(s);js.id=id;js.src=p+”://platform.twitter.com/widgets.js”;fjs.parentNode.insertBefore(js,fjs);}}(document,”script”,”twitter-wjs”);

,

,

,