lapsia ilmastomarssilla Eduskuntatalon edessä kevät 2019
Kuva:
Varpu Sairinen
Blogi

Maailman ensimmäinen fossiilivapaa hyvinvointivaltio

Tulevaisuuden Suomessa on enemmän luonnonrauhaa, puhtaampi ilma, sujuva julkinen liikenne, elinvoimainen maaseutu ja osoitamme oikeudenmukaisuutta maailman köyhimpiä kohtaan. Jotta voimme rakentaa kestävän yhteiskunnan, meidän on kuviteltava, millainen se voisi olla.
Hanna Aho
11.4.2019

Meidän suomalaisten kertomus itsestämme nojaa solidaarisuuteen, sisuun ja hyvinvointivaltion rakentamiseen.

Nämä ovat kaikki ominaisuuksia, joita tarvitaan yhteiskuntamme jälleenrakennuksessa 1,5 asteen lämpenemisrajan mukaiseksi.

Aikaa on enää kymmenen vuotta. Kevään vaalit ovat ensimmäiset ja viimeiset ilmastovaalit. Seuraavan eduskunnan on aloitettava fossiilivapaan hyvinvointivaltion rakentaminen.

Vain näin voimme turvata kaiken meille korvaamattoman: puhtaan luonnon, neljä vuodenaikaa, hyvinvointipalvelut, oman itsekunnioituksemme ja lastemme tulevaisuuden.

Elämämme tärkein ilmastoteko tehdäänkin nyt äänestyskopeissa. Vahvalla ilmastopolitiikalla voimme rakentaa Suomen, jonka tarvitsemme. Voimme toteuttaa unelmia ja tehdä ihmeitä.

* * *

Miltä tulevaisuus näyttää?

Vuoden 2030 Suomi voi olla reilu ja tukea ihmisten hyvinvointia. Siellä voi liikkua paikasta toiseen sujuvasti ja nähdä uusia asioita, syödä hyvää ruokaa, asua mukavasti ja kokea yhteenkuuluvuutta toisten ihmisten kanssa.

Poliittisten päätösten seurauksena vuonna 2030 kevyestä liikenteestä ja joukkoliikenteestä on tullut houkuttelevin vaihtoehto kaupunkien sisällä, niiden ympärysalueilla ja välillä.

Ruuhkat ovat hellittäneet. Yhä useampi on vaihtanut oman auton yhteiskäyttöautoon tai liikennepalveluihin, mikä säästää rahaa ja lisää omaa aikaa. Haja-asutusalueilla ja maaseudulla sähköauton lataaminen kotona tai biokaasuauton tankkaus käy kätevästi.

Thaimaan lomat ovat vaihtuneet laatuaikaan kansallispuistoissa tai Itämeren rannikolla.

Asuinneliöt ovat laskeneet ja asuminen on entistä yhteisöllisempää. Kiinteistöt tuottavat usein itse tarvitsemansa energian. Sähköntuotannossa ja myös pitkälti kaukolämmössä on siirrytty pois fossiilisista polttoaineista. Turpeen poltto on loppunut.

Vuonna 2030 Suomessa on maailman puhtain teollisuus, joka on sähköistynyt ja materiaalitehokas. Terästä osataan jo tuottaa ilman hiilidioksidipäästöjä.

Talous on saatu sovitettua luonnon kantokyvyn mukaiseksi ja hyvinvoinnin mittaus perustuu kestävän hyvinvoinnin mittareihin. Yritystuet kannustavat tutkimukseen ja innovaatioihin. Kiertotalous on valtavirtaa ja neitseellisten luonnonvarojen hyödyntäminen on vähentynyt huimasti.

Tavarat kestävät käytössä pidempään ja niitä on helppoa ja halpaa korjata. Suomalaisista on tullut Euroopan parhaita kierrättäjiä, muoviroskista on tullut uusituotteiden raaka-aine ja ruokahävikki on onnistuttu puolittamaan.

Ihmiset löytävät merkitystä elämäänsä kuluttamisen sijaan läheisistä ihmissuhteista, mielekkäästä tekemisestä ja luonnosta.

Vuonna 2030 ihmiset virkistäytyvät rakkaassa lähiluonnossa, lajikato on pysäytetty ja Suomen luonto elpyy. Olemme saavuttaneet YK:n tavoitteet eri elinympäristöjen pysyvästä suojelusta ja ennallistamisesta, uusia soita ei enää avata turpeen kaivuuseen ja vanhojen metsien osuus kasvaa.

Maanviljelijöistä ja metsänomistajista on tullut ilmastosankareita, ja viljelykäytännöissä ja metsänhoidossa hiilinielujen kasvatus ja luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen ovat keskeisiä tavoitteita. Metsistä saatavat tuotteet ovat pitkäikäisiä.

* * *

Suomalaiset ovat ilmastodiplomaatteja maailmalla, jotka kirittävät muita maita omalla esimerkillään. Me myös opimme toisilta.

Sosiaaliset innovaatiot, kuten vaikkapa Nepalista opittu luonnonvarojen käytöstä sopiminen sovittamalla yhteen paikallisten ihmisten erilaiset tarpeet, ovat valtavirtaa.

Suomi kantaa vastuuta maailman köyhimpien ilmastotoimista ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumisesta. Olemme nostaneet kansainvälisen ilmastorahoituksen oikeudenmukaiselle tasolle.

Suomen rahoituksella kehittyvissä maissa on vauhditettu energiamurrosta, miljoonien ihmisten ruokaturva ja puhtaan juomaveden saanti ovat parantuneet ja äärimmäisiin sääilmiöihin varautuminen on vahvistunut.

Vuonna 2030 nuoret aikuiset muistelevat lapsuuden ja teini-iän ilmastolakkoja, joista syntyi sukupolvikokemus ja jotka saivat myös vanhemmat sukupolvet liikkeelle.

Lukion historiankirjoissa kerrotaan vuoden 2019 eduskuntavaaleista, joiden jälkeen Suomi sai jopa rohkeamman hallitusohjelman kuin Ruotsissa. Se oli lähtölaukaus jälleenrakennukselle, joka inspiroi muita maita EU:ssa ja ympäri maailman.

Vuonna 2030 Suomi on maailman onnellisin maa. Me olemme saaneet päästöt alas ja nielut ylös eli saavuttaneet hiilineutraaliuuden. Päättäväiset toimet ilmastokriisin selättämiseksi ja fossiilisista polttoaineista luopumiseksi vuoteen 2035 mennessä jatkuvat.

Voimme olla toisistamme ylpeitä. Tämän me teimme yhdessä.  

* * *
Muistathan äänestää eduskuntavaaleissa sunnuntaina 14.4.
Lue lisää miten voimme rakentaa fossiilivapaan hyvinvointivaltion: www.korvaamaton.fi