Ykköstkejuun-kampanjan mainos Narinkkatorilla
Blogi

Kuuntele: Suomi yritysvastuun #ykkösketjuun

Pahimmillaan yritystoiminta kehittyvissä maissa tuhoaa ympäristöä, rikkoo ihmisoikeuksia ja riistää työntekijöitä. Miten velvoitetaan yritykset toimimaan vastuullisesti ja miksi Suomessa ei vielä ole yritysvastuulakia?
Senja Väätäinen-Chimpuku
4.4.2019

Ihmisoikeuksien turvaaminen on kehitysyhteistyön keskeinen tavoite. Sen sijaan yrityksille ihmisoikeuksien kunnioittaminen on tällä hetkellä vapaaehtoista.

Kauppa- ja investointisopimukset takaavat yrityksille laajat oikeudet, mutta kansainvälistä sääntelyä ihmisoikeuksien ja ympäristönsuojelun turvaamiseksi ei ole.

Maissa, joissa valtion heikko hallinto ei turvaa ihmisoikeuksien toteutumista, tämä on suuri riski. Pikamuotiin liittyvän vaateteollisuuden työolosuhteet tai lapsityövoimalla tuotettu kaakao ovat epäkohtia, jotka ovat useimpien tiedossa, mutta niitä ei ole silti ratkaistu.

ILO:n arvion mukaan pakkotyövoiman uhreja on globaalisti 25 miljoonaa ja niistä neljäsosa on lapsia.

Muutosta on kuitenkin nähtävissä. YK:ssä työstetään sopimusta kansainvälisestä sääntelystä ihmisoikeusriskien tunnistamiseksi, välttämiseksi ja vähentämiseksi sekä uhrien oikeudellisen suojan takaamiseksi.

Suomessa yli 60 yritystä vaatii Suomi yritysvastuun ykkösketjuun -kampanjassa yritysvastuulakia, jotta vastuuttomasti toimivat yritykset eivät saa kilpailuetua ihmisoikeuksia polkemalla.

Monessa muussakin maassa Euroopassa sekä EU:ssa ollaan kehittämässä lainsäädäntöä yritysten ihmisoikeusvelvollisuuksista. 

Fingon yritysvastuuta käsittelevässä podcastissa Pelastakaa Lapset -järjestön vaikuttamistyön asiantuntija Tapio Laakso, Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala sekä Fingon kestävän talouden asiantuntija Senja Väätäinen-Chimpuku keskustelevat yritysvastuulaista, lapsityövoimasta ja siitä, miten ilmastonmuutos liittyy tähän kaikkeen.  

Podcastin voi kuunnella täältä: