Voitot kullankaivuusta käärivät ulkomaalaiset kaivosyhtiöt, kuten kanadalainen B2Gold ja kolumbialaisenemmistöinen Hemco. Lisäksi tuhannet artesaanikaivajat yrittävät tienata kullasta elantonsa henkensä kaupalla. Ympäristötuhot, terveysongelmat ja sosiaaliset haitat jäävät perinnöksi paikallisyhteisölle.Katso kuvakooste Flickrissä Nicaraguan pohjoiselta Atlantin rannikolta Bonanzasta, jossa kultaa on kaivettu 1800-luvun lopulta.
Kultabuumi uhkaa ympäristöä ja ihmishenkiä Nicaraguassa
Kullan hinta on kohonnut kansainvälisillä markkinoilla tämän vuoden notkahdukseen asti. Kultabuumi on nostanut kullan maatalousvaltaisen Nicaraguan toiseksi tärkeimmäksi vientituotteeksi heti kahvin jälkeen.
Teksti: Kirsi Chavda Kuva: Kirsi Chavda