Kuinka auttaisit siirtolaisia lähtömaissa, Timo Soini?

Suomi teki eilen oikean päätöksen ja ilmoitti olevansa valmis osallistumaan turvapaikanhakijoiden jakamiseen EU-maiden kesken. Perussuomalaiset ministerit jättivät kuitenkin asiaan eriävän mielipiteensä. Ulkoministeri Soini peräänkuulutti muun muassa puuttumista pakolaisuuden syihin. Ministerin sanat ja teot ovat kuitenkin vahvassa ristiriidassa keskenään.

Teksti: Anna-Stiina Lundqvist

Hallituspuolueet olivat ohjelmatyössään yhdestä asiasta liikuttavan yksimielisiä: maailman köyhimmiltä on leikattava ja heti. Käytännössä tämä näkyi jo niinkin pian kuin hallituksen lisäbudjettia laatiessa: päästökauppatulojen suuntaus kehitysyhteistyöhön katkaistiin välittömästi. Yhteensä kehitysyhteistyö tullaan leikkaamaan lähes puoleen, nopeasti ja mitä todennäköisimmin jo tehtyjä sitoumuksia ja sopimuksia rikkoen.Mitä tekemistä tällä on sitten Välimeren pakolaiskriisin ja Soinin sanomisten kanssa? Paljonkin. Pakolaisuuden syyt tiedetään: köyhyys, demokratian puute, ihmisoikeusloukkaukset, sodat ja konfliktit. Mihin sitten pyrkii kehitysyhteistyö? Muun muassa köyhyyden vähentämiseen, epidemioiden torjumiseen, demokratian ja ihmisoikeuksien parantamiseen, konfliktinratkaisuun, humanitääriseen apuun, juuri niiden hauraiden alueiden erityistukeen, joista ihmiset lähtevät pakoon vailla muita vaihtoehtoja.Europarlamentaarikko Jussi Halla-aho kertoi tietävänsä, että tässä on kiusaus kääntää katse siihen, että perussuomalaiset haluavat leikata kehitysapua. ”Kantamme perustuu siihen, että kehitysavulla on saatu aikaan väestöräjähdys mutta ei kohenemista yhteiskuntien perusrakenteissa.” Lausumasta voi helposti saada sen kuvan, että kehitysyhteistyön ansiostakin vähentynyt lapsikuolleisuus olisi jotenkin ikävä asia – ei kai nyt sentään?Lienee kiistatonta, että tyttöjen kouluttaminen on paras keino hillitä väestönkasvua. Erityisesti suomalaiset kansalaisjärjestöt ovat kunnostautuneet tällä saralla – joutunen kutenkin pian puhumaan menneessä aikamuodossa,  hallituksen päätös kun uhkaa keskeyttää jopa kymmenientuhansien pikkutyttöjen koulunkäynnin heti alkuunsa. Toinen väestönkasvua vähentävä tekijä on lisääntymisterveyspalveluiden tarjoaminen – sinänsä arka aihealue, johon suomalaisjärjestöt kuitenkin reippaasti ja tuloksekkaasti ovat jo vuosia tarttuneet.Yhteiskuntien perusrakenteiden eteen tehtävä työ ei ole kovin mediaseksikästä, mutta siihen on silti sitouduttu. Esimerkiksi Planin työ kokonaisvaltaisen varhaislapsuutta koskevan lain voimaansaattamiseksi Boliviassa voi hallituksen esityksen vuoksi pysähtyä loppumetreille. Lain kerrannaisvaikutukset olisivat tuntuneet satojentuhansien lasten elämässä. Juuri tällainen hiljainen puurtaminen hallinnon kehittämisen parissa uhkaa vaarantua kehitysyhteistyön perustuessa yhä enemmän lahjoituksiin ja lahjoittajien suosimiin aihealueisiin.Halla-aho sanoo, ettei ole lähtömaissa tehtävän työn  asiantuntija. Löytyykö asiantuntijuutta ylipäänsä enää jatkossa Suomesta, kun leikkausten myötä järjestöillä on edessä laajat yt:t, joillakin ehkä jopa koko toiminnan alasajo? Ritva Reinikan ministeriölle laatiman arvion luonnoksessa todetaan, kuinka  ”Ulkoministeriön tulee selvittää, miten kehitysyhteistyön ammattilaisille voidaan taata paremmat mahdollisuudet pysyä ja jatkaa työtään Suomen kehitysyhteistyön palveluksessa. Osaava henkilöstö on keskeinen laatu- ja tuloksellisuustekijä.” Niinpä.