Korruptionappia klikattu jo

Ulkoministeriön verkkosivuilta löytyvä korruptionappi on kerännyt kesän aikana kymmenen ilmoitusta kansalaisia epäilyttävästä kehitysyhteistyöstä. Osa ilmoituksista koskee järjestöjä.

Teksti: Auli Starck

Korruptionappi, viralliselta nimeltään Suomen kehitysyhteistyövaroja koskevien väärinkäytösepäilyjen sähköinen ilmoitusjärjestelmä, on ollut käytössä kesäkuun alusta lähtien. Sen tarkoituksena on antaa kenelle tahansa helppo tapa ilmoittaa mistä tahansa epäilyttävästä toiminnasta Suomen rahoittamassa kehitysyhteistyössä. Varsinaisen korruption lisäksi epäilyksiä voi herättää esimerkiksi huolimaton taloushallinto, pieleen menneiden suunnitelmien salailu, joidenkin väestöryhmien syrjintä tai muu epäeettinen toiminta.Helsingin Sanomien haastattelussa ulkoministeriön kehityspolitiikan yksikön päällikkö Timo Olkkonen kertoi ilmoitusten koskevan yhteensä seitsemää tapausta, joista osa koskee kansalaisjärjestöjen työtä.Seuraavaksi suomalaisia kansalaisjärjestöjä koskevat ilmoitukset käsitellään ministeriön kansalaisyhteiskuntayksikössä. Jos epäilyissä on perää, lähtee ministeriö tutkimaan tapauksia tarkemmin.Ilmoituksia on tullut loppujen lopuksi yllättävän vähän. Ennen järjestelmän käyttöönottoa pelättiin perättömien ilmoitusten sumaa, mutta korruptionapin alkutaival on vaikuttanut varsin asialliselta.Sinänsä korruptionappi ei ole vielä tuonut esille mitään mullistavaa. Se on yksi keino lisää puuttua mahdollisiin väärinkäytöksiin, mutta ei korvaa järjestöjen itse tekemää jatkuvaa seurantaa ja vuoropuhelua kumppaneiden kanssa tai UM:n normaalia järjestöhankkeiden seurantaa.Suomalaisten järjestöjen tukemia kehitysyhteistyöhankkeita on käynnissä yhteensä lähes tuhat noin sadassa maassa. Vuosittain järjestöhankkeissa tulee ilmi muutamia väärinkäytöksiä ja useimmiten ne tulevat ilmi järjestön oman seurannan kautta. Yleensä kyse on ”tilaisuus tekee varkaan” -tyyppisestä yksilön teosta eikä järjestelmällisestä petoksesta.Korruption ja muiden väärinkäytösten ehkäisemiseksi järjestöt tekevät koko ajan työtä. Ne kehittävät sekä omaa että kumppanijärjestönsä taloushallintoa, sopivat tiukasta linjasta korruption suhteen, tarkistavat omia ohjeistuksiaan ja sopimuksiaan sekä tekevät jatkuvaa seurantaa. Järjestöt myös raportoivat vuosittain hyvin tarkkaan ulkoministeriölle saamansa tuen käytöstä.Kaikkeen on kuitenkin mahdotonta varautua. Väärinkäytösepäilyn kohdalla on tärkeää toimia avoimesti, selvittää asia perusteellisesti ja ottaa oppia, jotta vastaavalta voidaan välttyä tulevaisuudessa.