OECD:n pääkonttori Pariisissa.
Kuva:
Victor Tonelli
OECD
Blogi

Konsultoinnista kumppanuuteen

Kehitysapukomitean jäsenmaat ja kansalaisjärjestöt kokoontuivat Pariisiin puimaan kansalaisyhteiskunnan muuttuvaa tilaa, ilmastokriisiä ja kehitysrahoituksen trendejä.
Niina Tenhio
14.6.2019

Kehitysyhteistyön norsunluutornin maineessa oleva taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD (Organization for Economic Co-operation and Development) ja etenkin järjestön kehitysapukomitea DAC (Development Assistance Committee,) ovat alkaneet tuoda toimintaansa lähemmäksi tavallisia kansalaisia.

OECD on lisännyt näkyvää viestintää toiminnastaan verkkosivuillaan ja sosiaalisessa mediassa. Lisäksi sen raporteista julkaistaan kaikkien nähtäväksi yhä useammin puolivalmiita ”työluonnoksia” kuukausia ennen kuin jäsenmaat ovat hyväksyneet varsinaisen raportin.

Uutta on myös se, että OECD konsultoi rivikansalaisia ja kansalaisjärjestöjä yhä useammin järjestämällä avoimia kyselyitä ja kutsupohjaisia webinaareja.

Valtamerilaivat kääntyvät kuitenkin hitaasti, ja pääosa järjestön päätöksiä valmistelevista asiakirjoista jaetaan yhä ainoastaan jäsenvaltioiden edustajien kesken. Kansalaisjärjestöjen on edelleen vaikeaa vaikuttaa kehitysapukomitean tekemiin päätöksiin, koska käytettävissä on useimmiten vain vanhentunutta tai osittaista tietoa.

* * *
Osallistuin Fingon edustajana Pariisissa viime viikolla järjestettyyn Civil Society Days -tapahtumaan, jonka pääaiheena oli kansalaisyhteiskunnan tilan tarkastelu maailmanlaajuisesti osana kestävän kehityksen edistämistä.

OECD:n kehitysyhteistyöosasto on kerännyt tietoa kansalaisjärjestöjen roolista kestävän kehityksen mahdollistajana, ja kyselyn alustavat tulokset on julkaistu hiljattain.  

Raporttiluonnoksesta selviää, että OECD:n jäsenvaltiot kyllä pitävät tärkeänä kansalaisyhteiskunnan työtä kestävän kehityksen edistämiseksi, mutta niiden keinot ja toimintatavat kansalaisyhteiskunnan tukemiseksi etenkin globaalissa etelässä eivät käytännössä useinkaan tue tätä arvostusta.

Vaikka kansalaisyhteiskunnan tilan laajeneminen nähdään tärkeänä osoituksena kestävästä kehityksestä, käytännössä monet OECD:n jäsenmaat kuitenkin rajoittavat tätä tilaa, koska ne kanavoivat kehitysyhteistyön rahoitusta järjestöille ainoastaan rahoittajan määrittelemien kehityspoliittisten tavoitteiden edistämiseen.

Civil Society Days   tapahtuman toteutus ilmensi tätä ristiriitaa. Nelipäiväisestä tapahtumasta ainoastaan päätapahtuma oli avoin kaikille kiinnostuneille, kolme muuta päivää oli pyhitetty kutsutapahtumille, joihin vain harvoilla ja valituilla kansalaisyhteiskunnan toimijoilla oli asiaa.

* * *

Tunnustuksena kansalaisyhteiskunnan tärkeästä roolista kehityksessä OECD emännöi nyt ensimmäistä kertaa nelipäiväisen Civil Society Days -tapahtuman yhdessä kansainvälisen järjestöjen kehitysyhteistyötä edistävän ”kolmikannan” Task Team on CSO Development Effectiveness & Enabling Environment kanssa.

Tapaamani kansalaisjärjestökollegat olivat toiveikkaita sen suhteen, että vuoropuhelun ansiosta kansalaisyhteiskunnan näkemykset otettaisiin paremmin huomioon OECDn linjauksissa ja ohjeistuksissa kehitysavun rahoittajille.

Samanaikaisesti järjestöjä kuitenkin turhauttaa rampata konsultoitavana kansainvälisissä elimissä ympäri maailmaa, kun konsultointi vie suuren osan niukoista resursseista eikä kuitenkaan tunnu johtavan tuntuviin politiikkamuutoksiin.

Amnesty Internationalin pääsihteeri Kumi Naidoo nostikin esiin Greta Thunbergin puheenvuorossaan esimerkkinä siitä, kuinka yksi intohimoinen kansalainen ja hashtag #fridaysforfuture voi saada liikkeelle enemmän ihmisiä ja vaikuttaa suuremmin maailmanpolitiikkaan kuin yksikään kansalaisjärjestö.

Fingon edeltäjäorganisaatio Kepa oli mukana aloittamassa kansalaisjärjestöjen ja kehitysapukomitean läheisempää yhteistyötä, kun koottiin niin sanottu epävirallinen työryhmä.

Pääsin osallistumaan dialogiin, jossa onnistuttiin vahvistamaan kansalaisjärjestöjen ja kehitysapukomitean edustajien välistä tiedonvaihtoa ja alettiin suunnitella mahdollisia mekanismeja yhteistyölle jatkossa.

Kehitysapukomitean jäsenet arvostivat erityisesti mahdollisuutta keskustella suoraan globaalin etelän järjestöjen kanssa heidän kokemuksistaan ilmastonmuutoksesta, yksityisen sektorin kehitysrahoituksesta ja kansalaisyhteiskunnan tilasta.

Komitean puheenjohtaja totesi, että rahoittajamaiden ja kansalaisyhteiskunnan yhteistyötä tarvitaan erityisesti ihmisoikeusperustaisuuden säilyttämiseksi kansainvälisen kehitysrahoituksen keskiössä.

Rivit ovat alkaneet rakoilla, ja konsensuksen aikaansaaminen OECD:n jäsenmaiden kesken on aiempaa vaikeampaa.