Äänen pudottaminen uurnaan.
Kuva:
Arnaud Jaegers
Unsplash
Blogi

Kolmet poliittiset karkelot

Eduskuntavaalit ovat kansallisen tutkistelun paikka meille tärkeimmistä teemoista.
Rilli Lappalainen
10.4.2019

Kuten monet muutkin yhteiskunnalliset toimijat, myös Fingo jäsenineen haluaa, että uudet edustajamme keskittyvät toimimaan kestävästi ja toteuttamaan YK:ssa sovittua Agenda 2030-toimintaohjelmaa yhteiskunnan jokaisella osa-alueella. Ylisukupolvinen kestävyys, jossa huomioidaan sosiaalinen, ympäristöllinen ja taloudellinen näkökulma kaikessa päätöksenteossa on hyväksi niin Suomelle kuin koko muulle maailmalle.  

Keskinäisriippuvaisessa maailmassa Suomi ei ole oma saarekkeensa, vaan meidän tekomme heijastuvat kaikkialle ja päinvastoin. Uusi eduskunta toivottavasti jatkaa kestävän kehityksen budjetointia ja laatii selkeän tiekartan kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. 

***

Pääsemme toteuttamaan demokratiaa uudestaan kuusi viikkoa eduskuntavaalien jälkeen, kun äänestämme Euroopan unionille uudet parlamentaarikot. Toivottavasti EU:n rooli kestävän kehityksen edistäjänä, maailman suurimpana kehitysavun antajana ja ilmastojohtajana jatkuu. EU-tasolla päätetään merkittävän suurelta osin myös suomalaisten asioista, ja siksi äänestäminen kannattaa.  

Maailma tarvitsee johdonmukaisia keinoja kestävän muutoksen aikaansaamiseksi. EU:n tulee olla malliesimerkki muulle maailmalle ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa, jossa tarvitaan ripeitä toimia kaikilla politiikan lohkoilla. Ilmastorahoitusta on lisättävä, jotta kehitysyhteistyön tulokset eivät tuhoudu ilmastonmuutoksen edetessä 

Valitettavasti eriarvoisuus maailmassa kasvaa ja kehitysyhteistyöllä on tärkeä rooli räikeimpien kuilujen kuromisessa umpeen. Suomi on pudonnut nolosti pohjoismaisesta verrokkiryhmästään. Jotta olisimme aidosti ryhmässä, johon kuvittelemme kuuluvamme, seuraavan hallituksen täytyy laatia ripeä aikataulu kehitysyhteistyömäärärahojemme korottamiseksi ja käyttää niitä pitkäjänteisesti ja johdonmukaisesti.  

Nykyiset rakenteet eivät aina tue kokonaisvaltaista ja kestävää tulosta, ja siksi huomiota pitää kiinnittää muun muassa verokysymyksiin. Kestävien tulosten aikaansaamiseksi tarvitaan myös kaikille toimijoille reilumpia pelisääntöjä ihmisoikeuksien kunnioittamisessa.  

***

Euroopan parlamentin vaihtumisella on vaikutusta myös Euroopan komission työhön, sillä komissaaritkin vaihtuvat. Onkin kiinnostavaa nähdä, millainen toimintaohjelma EU:lle muodostuu seuraavaksi viideksi vuodeksi.  

Siihen oman peukalonjälkensä voi jättää myös Suomi, joka uuden hallituksensa voimin vetää syksyn ajan EU:n puheenjohtajamaana muun muassa neuvottelut EU:n tulevasta seitsemänvuotisesta budjetista. EU myös raportoi ensimmäistä kertaa kestävän kehityksen edistymisestään YK:ssa heinäkuussa.

EU-puheenjohtajakaudella järjestämme yhdessä valtioneuvoston kanslian kanssa kansainvälisen konferenssin hyvinvoinnin mittaamisesta. Tähän asti käytetyin kehityksen mittari bruttokansantuote ei nimittäin kerro koko totuutta hyvinvoinnin edistymisestä. Tämän keskustelun myötä pääsemme toivottavasti myös haastamaan päättäjiä heidän näkemyksistään siitä, kuinka kestävää kehitystä tulisi mitata ja miten ketään ei jätetä kehityksessä jälkeen.

***

Fingon kaikki neljä keskeisintä vaikuttamistyön osa-aluetta ovat esillä näissä kolmessa tämän vuoden poliittisissa karkeloissa. Sillä, millaisia päättäjiä valitsemme, on vaikutusta siihen mihin suuntaan kehitys niin Suomessa, EU:ssa kuin globaalistikin näiden teemojen osalta menee.  

Nyt on helppoa olla aktiivinen kansalainen: ei tarvitse kuin äänestää kahdesti, osallistua tilaisuuksiimme ja jakaa kampanjamateriaalejamme esimerkiksi vaikkapa sosiaalisen median kanavien kautta.

Seuraava järjestöjen yhteinen vaikuttamistyön kokous pidetään 6. toukokuuta klo 14. Tervetuloa silloin Fingon toimistolle tekemään yhteistä vaikuttamistyötä!