Turvakoti Kirgisiassa
Vammaisille naisille tarkoitettu turvakoti on auttanut monia kirgisialaisia naisia. Kuuden miljoonan asukkaan Kirgisia itsenäistyi vuonna 1991 Neuvostoliiton hajottua.<br /> Kuva: Abiliksen kuva-arkisto

Kirgisian ainoa vammaisten turvakoti pyörii suomalaisten tuella

Kirgisiassa vammaisten naisten asemaa heikentävät haitalliset uskomukset, köyhyys sekä naisten heikompi asema. Tukea on saatavilla suomalaisen Abilis-säätiön rahoittamasta turvakodista.

Teksti: Katja Vis Kuva: Abiliksen kuva-arkisto

Bishkekissä, keskiaasialaisen Kirgisian pääkaupungissa on toiminut vuodesta 2018 maan ensimmäinen vammaisille naisille avattu turvakoti.

Tarve sille on ollut suuri. Yli kuuden miljoonan asukkaan Kirgisiassa vammaiset kohtaavat yhä syrjintää erityisesti maaseuduilla. Lisäksi vammaisiin kohdistuva fyysinen ja henkinen väkivalta on Kirgisiassa yleinen ongelma.

Häpeän vuoksi osa perheistä piilottelee vammaisia jäseniään.

Erityisen hankalassa asemassa ovat vammaiset naiset, sillä maassa vallitsevat hyvin perinteiset roolit sukupuolten välillä. Etenkin tytöiltä odotetaan, että he suojelevat omaa ja perheensä kunniaa.

Ongelman mittakaavan hahmottamista Kirgisiassa tosin vaikeuttaa se, ettei maassa koota virallisia tilastoja sukupuolen mukaan eriteltynä.

Kirgisialaisten vammaisjärjestöjen mukaan syrjintää kohtaavat erityisesti nuoret, synnytysiässä olevat vammaiset naiset, sekä vammaisten lasten äidit, joita saatetaan syyllistää tilanteesta. Synnytettyään vammaisen lapsen, moni nainen ajetaan ulos perheestään.

Häpeän vuoksi osa perheistä myös piilottelee vammaisia jäseniään.

HAASTEILLA on maassa pitkät perinteet. Neuvostoliiton aikana vammaisten henkilöiden ihmisoikeuksien toteutumisessa oli merkittäviä puutteita.

Vammaiset lapset suljettiin joko laitoksiin tai he jäivät perheen vastuulle. Tällöin päätäntävalta heidän elämästään oli perheen vanhemmilla.

Vammaisuutta pidetään syntinä.

Vammaisten lasten perheissä nämä valta-asetelmat säilyvät vielä tänäkin päivänä usein aikuisuuteen asti, ja niitä on edelleenkin hyvin vaikea murtaa, kun esimerkiksi itsenäiset liikkumismahdollisuudet ja itsenäisen elämisen esimerkit puuttuvat.

Tilanteen muuttumista hidastavat lisäksi haitalliset asenteet ja uskomukset. Vammaisuutta pidetään syntinä, kirouksena perheelle tai merkkinä edellisessä elämässä tehdyistä synneistä.

Ilmiö ei kuitenkaan tietenkään rajoitu vain Kirgisiaan. Kansainvälisten tutkimusten valossa vammaiset ovat maailmanlaajuisesti alttiimpia niin fyysiseen kuin henkiseen väkivaltaan kuin vammattomat.

KIRGISIASSA vammaisten naisten turvakoti tarjoaa asukkailleen arvokasta vertaistukea muiden samassa tilanteessa olevien kanssa, ammatillista psykologista- ja juridista neuvontaa sekä pienimuotoista ammattikoulutusta.

Keskustaa johtaa selkäydinvammainen Gulmira Kazakunova, joka on koulutukseltaan lääkäri.

Suomalaisen Abilis-säätiön rahoituksella on ollut merkittävä rooli turvakodin perustamisessa. Toistaiseksi säätiö on ainoa, joka tarjoaa psykologista tukea näille naisille, ja asiakkaita olisikin enemmän kuin turvakoti pystyy ottamaan vastaan.

Kirgisian valtio on ratifioinut YK:n vammaissopimuksen alkuvuodesta 2019.

Monen naisen hätä on hyvin syvää: moni on shokissa saapuessaan turvakotiin.

Keskuksessa vammaisille naisille jaetaan tietoa myös vallitsevasta koronaviruspandemiasta sekä siitä, kuinka pandemialta tulee suojautua.

Positiivista kehitystäkin on tapahtunut. Kirgisian valtio on ratifioinut YK:n vammaissopimuksen alkuvuodesta 2019.

Maa on myös lähtenyt tukemaan vammaisten ihmisten elämää, mutta valitettavasti esimerkiksi psykologinen tuki jää sen ulkopuolelle.

KIRGISIA on köyhä maa. Maan työllisyystilanne on heikko, mistä johtuen sadat tuhannet kirgiisit työskentelevät ulkomailla.

Myös palkat ovat hyvin matalia eivätkä usein riitä perheen elättämiseen. Maaseudulla monet lapset joutuvat osallistumaan peltotöihin koulunkäynnin kustannuksella.

Osittain näistä syistä myöskään vammaisten ei ole Kirgisiassa helppo hankkia perusastetta korkeampaa koulutusta.

Ammattitaito takaa töitä ja vahvistaa itseluottamusta.

Turvakodissa naisilla on kuitenkin mahdollisuus osallistua myös ammattikoulutukseen: he valmistuvat manikyyreiksi. Kirgisiassa ammatille on kysyntää, sillä kauneushoidot ovat suosittuja. Ammattitaito takaa töitä ja vahvistaa itseluottamusta.

Vuonna 2019 Kirgisian valtio myönsi pienen tuen tälle turvakodissa käynnistetylle ammattikoulutukselle.

Valtion tuki oli kuitenkin kertaluonteinen lyhytaikainen tuki, eikä se riittänyt keskuksen toiminnan turvaamiseen. Abilis-säätiön uudella rahoituksella varmistettiin turvakotitoiminnan jatkuvuus toistaiseksi.

Toivottavasti toiminta voidaan turvata jatkossakin tavalla tai toisella. Turvakoti on antanut monelle vammaiselle naiselle uuden mahdollisuuden.