Toni Kuoremäki
Blogi

Kiintiönuorista rauhanrakentajiksi

Tutun sanonnan mukaan nuorissa on tulevaisuus. Tämä kiistaton totuus jää kuitenkin usein pelkäksi retoriseksi tehokeinoksi, jolloin nuorten taidot ja oikeus osallistua yhteiskunnan sekä tulevaisuuden muokkaamiseen jäävät varjoon. Nuoret, rauha ja turvallisuus -päätöslauselman on tarkoitus nostaa nuoret aktiivisiksi ja yhdenvertaisiksi toimijoiksi.
Toni Kuoremäki
16.4.2019

Yhdistyneiden kansakuntien päätöslauselma 2250 eli Nuoret, rauha ja turvallisuus hyväksyttiin YK:n turvallisuusneuvostossa vuonna 2015. Sen keskeinen tehtävä on korostaa nuorten myönteistä roolia rauhanprosesseissa. Aiemmin nuoria ei ole nähty positiivisina ja potentiaalisina toimijoina rauhanprosesseissa, vaan nuorisoon on perinteisesti liitetty radikalisoitumisen riski.

Päätöslauselman tausta on suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle erityisen kiinnostava - ja samalla ylpeyden aihe. Heinäkuussa 2011 Suomen partiolaiset, Allianssi ja Suomen YK-liitto luovuttivat 2250-päätöslauselmaa koskevan aloitteen YK:n silloiselle pääsihteerille Ban Ki-moonille. Lisäksi Suomi on tekemässä ensimmäisenä maana maailmassa kansainvälistä toimeenpanosuunnitelmaa koskien Nuoret, rauha ja turvallisuus -päätöslauselmaa ja näin ollen viemässä päätöslauselman sanomaa konkreettiselle tasolle.

Toimeenpanosuunnitelmaa varten Suomessa on järjestetty eri väestöryhmille 2250-konsultaatioita, joissa tarkoituksena on ollut kerätä osallistujien rauhaa ja turvallisuutta koskevia näkemyksiä. Konsultaatioissa on kartoitettu, mitä nuoret ajattelevat rauhasta ja turvallisuudesta niin meillä Suomessa kuin ulkomailla.

Kyselyissä on huomioitu myös inhimillisen turvallisuuden näkökulma, eli yksilötason huomioon ottava ulottuvuus. Konsultaatioiden lopullinen anti etenee ulkoministeriöön ja niiden on tarkoitus pohjustaa 2250-toimeenpanosuunnitelman laatimista.

Jotta nuorten ääni todella kuuluisi, on eri nuorisoedustajia kuultava aidosti  ei vain kiintiönuorten roolissa.

Suomessa järjestettiin maaliskuussa ensimmäinen kansainvälinen Nuoret, rauha ja turvallisuus -symposium, joka käsitteli nuorten roolia rauhanrakentajina. Symposiumiin osallistui nuoria eri maailman konfliktimaista. Mukana oli myös rauhanvälityksen asiantuntijoita, rauhanvälittäjiä ja tutkijoita.

Keskeisenä teemana symposiumissa oli nuorten osallisuuden parantaminen. Nuoret ovat usein enemmistönä konfliktimaiden väestöissä, joten symposium tarjosi kaivatun tilaisuuden kuunnella heitä ja heidän näkemyksiään rauhanprosesseista sekä hyödyntää nuorten monipuolista osaamista.

2250 on myös YK-nuorten kattoteema tänä vuonna. Olemme järjestäneet sen puitteissa symposiumin sivutapahtuman sekä edistäneet tietoisuutta päätöslauselmasta muun muassa sen eri osa-alueisiin keskittyvien blogipostausten kautta.

***

Rauhaa ja turvallisuutta eivät nykyään uhkaa ainoastaan sodat ja aseelliset konfliktit, vaan myös ilmastonmuutos on tunnustettu turvallisuusuhka.

Nuorten pelkoa ilmastonmuutoksen kaltaisen globaalin uhan edessä ei ainakaan vähennä se, että täysin ei edes tiedetä, kuinka laajalti ilmastonmuutos vaikeuttaa elämän perusedellytysten toteutumista.

Tosiasia kuitenkin on, että ilmastonmuutos vaikuttaa konfliktien juurisyihin. Ilmaston lämpeneminen myös lisää esimerkiksi muuttoliikkeitä merten pinnan nousun sekä sään ääri-ilmiöiden vaikutusten seurauksena. Ilmastonmuutoksen tuoma huoli liittyy näin ollen erityisesti nuoriin ja 2250-päätöslauselman sanomaan. Nuorten osallisuuden parantaminen on siis hyvin keskeistä ilmastonmuutoksen uhan kasvaessa.

Nuoret ovatkin aktivoituneet tuomaan esiin huoltaan ilmastosta esimerkiksi ilmastolakkojen kautta. Nuorille esikuvana toiminut, Nobelin rauhanpalkinnon ehdokkaaksikin nostettu Greta Thunberg on oiva esimerkki siitä, miten nuoret voivat toimia jopa maailmanlaajuisten liikkeiden johtohahmoina.

***

Päätöslauselma 2250 tunnustaa, että nuoret eivät ole yhtenäinen joukko, jolla on samanlaiset näkemykset ja osallistumisen mahdollisuudet. Sen sijaan heidän taustansa vaihtelevat merkittävästi. Jotta nuorten ääni todella kuuluisi, on eri nuorisoedustajia kuultava aidosti  ei vain kiintiönuorten roolissa. Esimerkiksi alkuperäiskansojen huoli elinkeinostaan ja ympäristöstä on huomioita, ja isojen taloudellisten intressien ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden suhdetta on punnittava kriittisesti.

Joka puolella maailmaa nuoret haluavat olla mukana luomassa parempaa tulevaisuutta ja kestävää rauhaa.

Vaikka maailman nuoret tulevat monenlaisista taustoista ja on paljon asioita, joissa he ovat erilaisia, merkittävämpää on muistaa, mikä meille kaikille on yhteistä. Kaikkialla maailmassa jaamme samat tarpeet, joista keskeisin on halu toteuttaa itseämme. Tähän tarvitaan yhteiskunnallista vakautta, joka voidaan saavuttaa luomalla rauhanomaisia yhteiskuntia ja hillitsemällä ilmastonmuutosta.

Joka puolella maailmaa nuoret haluavat olla mukana luomassa parempaa tulevaisuutta ja kestävää rauhaa. Heillä on siihen oikeus. Tässä Nuoret, rauha ja turvallisuus -päätöslauselma ja sen sanoman edistäminen on avainasemassa sekä Suomessa että kansainvälisissä.