Nuori nainen kangaskutomossa Bangladeshissa
Vastuullisuuskysymykset ovat nousseet yhä vahvemmin tekstiili- ja muotialan yritysten toiminnan keskiöön Kuva: Vastuullisuuskysymykset ovat nousseet yhä vahvemmin tekstiili- ja muotialan yritysten toiminnan keskiöön

Kehitysyhteistyö parantaa myös yritysten toimintaympäristöä

Tekstiili- ja muotialan toiminta on lähes aina kansainvälistä. Vaikka vaate olisi ommeltu Suomessa, raaka-aineen viljely ja tuotanto, langan kehräys ja värjäys sekä kankaan valmistus voivat tapahtua eri maissa.

Teksti: Anna-Kaisa Auvinen Kuva: Asian Development Bank

Vastuullisuuskysymykset ovat nousseet yhä vahvemmin tekstiili- ja muotialan yritysten toiminnan keskiöön. Tähän ovat vaikuttaneet alan pirstaloitunut toimintakenttä sekä kuluttajien kasvanut kiinnostus tuotteiden alkuperää ja työolosuhteita kohtaan. Kun yritys kehittää vastuullisuustyötään, on maakohtainen tieto keskeisessä roolissa.

Minulla on erittäin hyviä kokemuksia yhteistyöstä kansalaisjärjestöjen kanssa. Järjestöillä on usein runsaasti kohdemaihin liittyvää tietoa ja osaamista. Lisäksi niiden työ tarjoaa yrityksille näkemyksiä siitä, miten toiminnan vastuullisuutta voitaisiin juuri tietyllä alueella kehittää.

Suomen Tekstiili & Muoti ry tekee tällä hetkelle yhteistyötä esimerkiksi Pelastakaa Lapset -järjestön kanssa. Pelastakaa Lapset tukee liittoa ja sen jäsenyrityksiä vastuullisten toimintatapojen edistämisessä ja lasten oikeuksien huomioimisessa. Olemme saaneet heiltä ensiarvoisen tärkeää tietoa, minkä lisäksi he toimivat meille ”kriittisenä kumppanina” haastaen meitä ja jäsenyrityksiämme.

***

Tekstiili- ja vaatealan yritykset eivät usein itse omista Euroopan ulkopuolella sijaitsevia tuotantolaitoksia, mutta niillä on liiketoimintansa kautta mahdollisuus vaikuttaa asioihin. Kansalaisjärjestöjen tarjoaman tiedon ja niiden kanssa tehtävän yhteistyön avulla yritysten vaikutusmahdollisuuksia voidaan käyttää heikoimpien aseman kohentamiseen.

Yritysten ja järjestöjen yhteistyöllä on Suomessa pitkät perinteet. Toivoisin, että jatkossa kansalaisjärjestöt, yritykset ja yrityksiä edustavat tahot sekä julkinen sektori tekisivät entistä enemmän yhteistyötä vastuullisuuteen liittyvissä kysymyksissä kehitysmaiden olojen parantamiseksi.

Pysyviä muutoksia saadaan aikaan vain yhteistyön avulla, ja tämä työ tulee turvata myös tulevaisuudessa.

Kehitysyhteistyörahojen leikkaukset ovat vaikuttaneet järjestöjen toimintamahdollisuuksiin. Jotta yhteistyömahdollisuudet ja kansalaisjärjestöjen tietotaito olisivat jatkossakin meidän kaikkien käytössä, on järjestöjen rahoitus turvattava myös tulevaisuudessa. Samaan aikaan kannattaa tietysti huolehtia, että yhteiset varat käytetään järkevästi: toiminnalla on selkeät tavoitteet, mittarit ja raportointi käytetyistä varoista on avointa.

***

Myös nyt rakennettavassa uudessa Business Finland -organisaatiossa tulisi nostaa vastuullisuuskysymykset, maakohtainen informaatio ja henkilöstön osaaminen aiempaa suurempaan roolin. Maakohtainen yritysvastuuosaaminen ja informaatio on yrityksille erittäin tärkeää.

Vastuullisuuden ottaminen olennaiseksi osaksi Business Finlandin palvelutoimintaa hyödyttäisi laajasti koko suomalaista elinkeinoelämää, ei vain tätä toimialaa. Kansalaisjärjestöjen osaamista olisi hyvä hyödyntää myös Business Finland- organisaatiossa.

Haluan kannustaa yrityksiä ja erityisesti julkisia toimijoita hyödyntämään järjestöjen osaamista globaaleissa sosiaalisen vastuun kysymyksissä. Yhteiskunta, jossa lapsille tarjotaan koulutusta, jossa korruptio ei rehota ja jossa työntekijöillä on vapaus halutessaan liittyä valitsemaansa ammattiyhdistykseen, on myös yritysten näkökulmasta vakaa, turvallinen ja hyvä toimintaympäristö.