Kansalaisjärjestöseminaarin kuulumisia

Iso joukko järjestöjen edustajia kokoontui 5.4. Ulkoministeriön kansalaisjärjestöseminaariin Säätytalolle. Aamupäivällä kuultiin hallituskauden kehityspolitiikan saavutuksista ja haasteista.

Teksti: Anna-Sofia Joro

Kehityspoliittisen osaston päällikkö Jorma Julin puhui avun tuloksellisuudesta, joka on keskeinen kohta uudessa kansalaisyhteiskuntalinjauksessa.
”Etelä-Korean Busanissa järjestetään marraskuussa avun tuloksellisuutta käsittelevä huippukokous, jota varten Kepa ja Kehys kokoavat parhaillaan suomalaisten järjestöjen kantoja.” Ulkoministeriö tukee järjestöjen Open Forum -prosessia.
Lisäksi kansalaisyhteiskuntalinjaus peräänkuuluttaa kansalaisyhteiskunnalta ja hallinnolta kumppanuuksia yksityissektorin kanssa. Ulkoministeriö järjestääkin järjestöille työpajan aiheesta 5.5.
”Tarvitsemme järjestöiltä palautetta siitä, täyttävätkö nykyiset rahoitusinstrumentit kumppanuuksien tarpeet ja mihin suuntaan niitä pitäisi kehittää”, kansalaisjärjestöyksikön päällikkö Okko-Pekka Salmimies muistutti.
Myös viestintä ja kehityskasvatustuesta puhuttiin. Kepa välitti viime viikolla ministeriölle huolensa VKK-ohjeistuksen puutteista.
”Olemme käyneet hyvää keskustelua Kepan kanssa. Järjestöjen toiveesta ohjeistusta hienosäädetään ja täsmennetään ainakin omarahoituksen osalta”, Salmimies kertoi.
”Ohjeistuksena, että järjestön kannattaa miettiä tarkkaan hakeeko se tukea useampaan kuin yhteen hankkeeseen, koska määrärahat ovat niukat.”
***
Ulkoministeriössä valmistellaan parhaillaan sähköistä asiointia. Tämän kevään hankehakukierros käydään vielä vanhalla ohjeistuksella ja paperilomakkein mutta tavoitteena on, että kevään 2012 haku tapahtuu jo sähköisesti.
”Sähköisen asioinnin rakentaminen ei ole ilmaista, mutta kannattaa pitkällä aikavälillä”, ylitarkastaja Matti Lahtinen korosti. Haku keventyy, käsittely nopeutuu ja samalla järjestöt vastaavat itse siitä, mitä hakemukseensa kirjoittavat.
Järjestöt ovatkin jo kommentoineet sähköistä asiointia Kepa-vetoisesti.
”Palaute on ollut hyödyllistä ja testaaminen järjestöjen kanssa jatkuu syyskuuhun”, Lahtinen kertoo.
Okko-Pekka Salmimies kertoi, että yksikköä työllistää myös hanketuen ohjeistuksen uusiminen.
”Työpaperi on järjestöjen kommentoitavana huhtikuun loppuun. Sen jälkeen sulattelemme kommentit ja teemme luonnostekstin, johon myös annamme kommentointimahdollisuuden. Takaraja on vuoden loppu.”
***
Tilaisuudessa puhunut ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen kertoi hallituskautensa kehityspolitiikan onnistuneen. Hän löysi myös vastauksen yleisökysymykseen, mitkä ovat kauden merkittävimpiä aikaansaannoksia.
”Uusi kehityspoliittinen ohjelma on saanut yhä laajempaa tukea. Sen kestävää kehitystä korostavat linjaukset ovat olleet aikaansa edellä. Jatkossa olisi kiinnitettävä entistä enemmän huomiota muun muassa väestöpolitiikkaan ja infrastruktuurin kehittämiseen.”
”Kehitysyhteistyövarat ovat kasvaneet voimakkaasti ja olemme ylittäneet sitoumuksemme. Nyt on varmistettava pääsy 0,7 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä”, Väyrynen muistutti.
”Järjestöt ovat varmasti aktiivisesti mukana myös uuden kehityspoliittisen ohjelman suunnittelemisessa. Uusi hallitus tuo omia vivahteitaan, mutta toivon suuren linjan jatkuvan. Kansalaisyhteiskuntalinjaus on hyvä pohja myös tulevalle kaudelle.”
Kehitettävää löytyy toki aina: ”Joissain tapauksissa toiminta on pirstaloitunut ja voimavarat ovat olleet koetuksella.”
Pyynnöstä Väyrynen esitti kolme kohtaa, joissa hänen mielestään järjestöt voisivat petrata tulevaisuudessa. Ensinnä Pariisin julistuksen periaatteita pitäisi toteuttaa myös järjestötyössä, eli tiivistää yhteistyötä ja suunnata toimintaa harvempiin maita.
Toiseksi pitäisi pyrkiä käyttämään enemmän suomalaisia asiantuntijoita, ei kumppanimaan toimijoiden sijasta, vaan jos tarvitaan teollisuusmaiden osaamista. Väyrysen kolmas toive oli järjestöjen aktiivinen osallistuminen kehityspoliittiseen keskusteluun myös jatkossa.
Tunnelmia seminaarin iltapäivän annista voi lukea uutisjutusta ”Miten apu menee perille?”