miekkari
Kuva:
Veikko Somerpuro
Blogi

Järjestöt vaativat: Kehitysyhteistyön rahoitus nostettava 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta

16 ihmisoikeustyötä tekevää järjestöä antoi viime viikolla yhteisen raportin Yhdistyneiden kansakuntien taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen täytäntöönpanon epäkohdista Suomessa. Yhtenä epäkohtana järjestöt nostivat kehitysyhteistyöhön kohdistuneet leikkaukset.
Pauliina Savola
21.1.2019

Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus (TSS-sopimus) muodostaa yhdessä ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen sekä kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen (KP-sopimus) kanssa ihmisoikeuksien normiston.

TSS-sopimuksessa määritellyillä oikeuksilla tarkoitetaan esimerkiksi oikeutta asuntoon, terveydenhuoltoon, minimitoimeentulon takaavaan tulotasoon, oikeudenmukaisiin työoloihin ja palkkaan, koulutukseen sekä oikeuteen päästä osalliseksi tiedosta ja kulttuurista.

Sopimuksen on ratifioinut 166 maata, mukaan lukien Suomi, jossa TSS-sopimus astui voimaan vuonna 1976. Jokainen sopimukseen liittynyt valtio sitoutuu käytettävissä olevien voimavarojensa mukaan toimenpiteisiin, joilla varmistetaan sopimuksessa tunnustettujen oikeuksien toteuttaminen.

Taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien sopimuksen toimeenpanoa valvoo TSS-komitea. Suomen valtio raportoi YK:n komitealle määrävuosin sopimuksen toimeenpanosta.

***

Edellisen kerran Suomi on ollut komitean kuultavana vuonna 2014, ja seuraava kerta ajoittunee vuoteen 2020. Suomen raportoinnin määräaika on maaliskuussa 2020.   

 Viime kierroksella komitea suositteli Suomea:  

  • keräämään tietoa TSS-sopimuksen soveltamisesta tuomioistuimissa 
  • varmistamaan Ihmisoikeuskeskuksen resurssit 
  • pitämään kiinni ODA-lupauksesta 
  • vahvistamaan syrjinnän vastaista lainsäädäntöään
  • vahvistamaan nuorisotyöttömyyden vastaisia toimia 
  • tuplaamaan toimenpiteet siirtolaistyöntekijöiden syrjintää vastaan 
  • pitämään huolta, että etuuksien minimitaso kattaa elinkustannukset 
  • edistämään lasten sijoittamista kodinkaltaisiin oloihin, jos lapsi sijoitetaan kodin ulkopuolelle
  • toimimaan tehokkaasti lähisuhdeväkivaltaa vastaan (muun muassa varmistamaan turvakotien saatavuuden) 
  • varmistamaan, että kaikilla (mukaan lukien paperittomat) on pääsy terveydenhuoltoon 

 

Lisäksi komitea antoi Suomelle viisi suositusta saamelaisten oikeuksien toteutumisen varmistamiseksi, kuten ratifioida alkuperäiskansijoen oikeuksia käsittelevän ILO 169 -sopimuksen.

***

Suomi on hyväksynyt TSS-sopimuksen osalta yksinkertaistetun menettelyn. Tämä tarkoittaa sitä, että jatkossa Suomi ei raportoi koko sopimuksesta vaan ennakkolistan (List of Issues Prior to Reporting) mukaisesti niistä aiheista, jotka komitea sille osoittaa.

Tähän menettelyyn järjestöt pyrkivät nyt vaikuttamaan. Ihmisoikeusliiton johtaman työn tuloksena järjestöt esittivät komitealle 12 teemaa ja niitä koskevat TSS-sopimuksen takaamat oikeudet, joiden täysimääräisessä toteuttamisessa Suomella riittää vielä työsarkaa.  

Fingolle ja kehitysjärjestöille näistä olennaisin lienee TSS-sopimuksen 2. artiklan velvoite edistää TSS-oikeuksien toteutumista kansainvälisen avun kautta. Siihen liittyen TSS-komitea huomautti jo vuonna 2014 Suomen määräaikaisraportin palautteessaan, että Suomen tulisi vauhdittaa asettamaansa tavoitetta ohjata 0,7 prosenttia bruttokansantuotteestaan kehitysyhteistyöhön.

Hyvin pian tuon suosituksen jälkeen Suomi leikkasi kehitysyhteistyörahoituksestaan lähes 40 prosenttia Varjoraporttia valmistelevien järjestöjen kesken oli selvää, että nostamme yhdeksi huomiota vaativaksi kohdaksi vuoden 2015 hallitusneuvotteluissa päätetyt, kehitysyhteistyöhön vuonna 2016 kohdistuneet leikkaukset.   

Kansalaisjärjestöjen raportissa on nostettu myös 11 muuta teemaa ja ihmisoikeusloukkausta, jotka koskevat ko. sopimuksen eri artikloja ja joihin vaadimme Suomen valtiolta vastauksen. Teemoihin ja itse raporttiin voit tutustua raportin työstämistä koordinoineen Ihmisoikeusliiton sivuilla.