vaadi faktat -kampanjan viirejä ja eu-ilmapalloja Narinakkatorilla
Kuva:
Tuomas Tiainen / Fingo
Blogi

Ilmastonmuutos sai nuoret äänestäjät liikkeelle eurovaaleissa

Eurooppalaisen Suomen, Eurooppanuorten ja Fingon vetämä Vaadifaktat-kampanja onnistui tavoittamaan jopa 2,5 miljoonaa suomalaista eurovaalikampanjan aikana, mikä on melkoinen suoritus. Tällä toivottavasti oli oma osuutensa siihen, että myös Suomessa äänestysprosentti nousi.
Rilli Lappalainen
28.5.2019

Joka viides vuosi järjestettävät Euroopan parlamenttivaalit saivat enemmän äänestäjiä liikkeelle kuin ennusteet arvelivat: 50,82% EU-kansalaisista käytti ääntään. Tämä on korkein äänestysprosentti yli 20 vuoteen.

Syinä tähän voidaan pitää muun muassa nuorten suurta huolta ilmastonmuutoksesta, maahanmuuttokysymyksiä, populististen liikkeiden nousua useissa maissa ja myöskin äänestysaktiivisuuden puolesta kampanjoineita jäsenmaiden viranomaisia, puolueita ja kansalaisjärjestöjä.

* * *

EU:n korkea edustaja on tehnyt merkittävää ulkopolitiikkaa kaikissa ilmansuunnissa nimenomaan liennyttäjänä ja välittäjänä. Ennen vaaleja käydyissä keskusteluissa EU:n merkittävä rooli globaalina toimijana jäi kuitenkin valitettavan pieneen osaan kaikissa jäsenmaissa.

Euroopan unioni on tärkeä niin Suomelle kuin maailmalle. Oli kyse kehitysyhteistyöstä, kauppapolitiikasta tai ilmastonmuutoksen hillinnästä, päätökset tehdään kansallisten instituutioiden sijaan yhä useammin unionissa.

EU raportoi seuraavaksi heinäkuussa YK:ssa omasta kestävän kehityksen toiminnastaan, ja sen jälkeen siltä odotetaan selkeää tiekarttaa jatkotoimenpiteistä. EU:n painopisteet vaikuttavat myös maanosan ulkopuolelle.

Muutokset EU:ssa eivät rajoitu vain parlamentin kokoonpanoon, vaan sen myötä muuttuvat niin Euroopan neuvoston puheenjohtajuus, kaikki komissaarit kuin ulkopoliittinen korkea edustajakin. Ja kun kaikilla näillä on tärkeä osansa EU:n linjaa määriteltäessä, on kiinnostavaa nähdä millaiset henkilöt tulevat avainpaikoille.

* * *

Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella neuvoteltavaksi tulee post-Cotonou-sopimus, jossa määritellään Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden ja EU:n väliset poliittiset, kaupalliset ja kehitysyhteistyösuhteet. Tähän myös mepeillä on sanansa sanottavana.

Kauden tärkein poliittinen kokonaisuus on EU:n seuraava seitsemän vuotinen budjetti, jossa muun muassa ulkosuhderahoitusta ollaan laittamassa yhteen rahoitusinstrumenttiin.

Kaksi viimeisintä kehityskomissaaria on tullut uusista jäsenmaista ja he ovat toimineet ulkopoliittisen korkean edustajan apuna. Ulkosuhteiden rahoitusinstrumentin myötä portfolio kaventunee entisestään.

Parlamentin ulkoasianvaliokunta ja kehitysyhteistyövaliokunta uudistuvat, koska monet niiden pitkäaikaiset jäsenet eivät enää olleet ehdolla tai eivät menneet läpi. Ulkoasianvaliokunnassa ei viime kaudella edes ollut yhtään suomalaista varsinaisena jäsenenä.

Suomalaisjäsenistä kehitysyhteistyövaliokunnassa Heidi Hautala on ollut yksi kokeneimmista valiokunnan mepeistä, joten saa nähdä jatkaako hän siellä. Valiokunnan yksi varapuheenjohtajista, Mirja Vehkaperä, putosi.

Vanhoista konkareista parlamentissa jatkaa muun muassa Luxemburgin entinen ulkoministeri Charles Goerens, joka on ollut pitkään aktiivinen kehitysvaliokunnan jäsen.

* * *

Kestävän kehityksen ohella Euroopan parlamenttia tarvitaan alkavalla kaudella kirittämään 1,5 asteen mukaista ilmastopolitiikkaa unionin laajuisesti. Tärkein askel on EU:n vuoden 2030 päästövähennystavoitteen korottaminen 65 prosenttiin.

Tämän, ja avoimemman veropolitiikan, yritysvastuun ja hyvinvoinnin paremman mittaamisen edistämiseksi tarvitaan ryhmien välistä yhteistyötä, koska mikään ryhmä yksin ei pysty viemään asioita maaliin.

Suurimpien ryhmien kuten Euroopan kansanpuolueen ja Sosiaalidemokraattien sisälläkin on vahvoja erilaisia mielipiteitä, ja siksi tarvitaan osaavia meppejä kaikissa ryhmissä profiloitumaan myös globaalin oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen puolustajina.  

Tätä odotamme suomalaismepeiltä Eero Heinäluoma, Sirpa Pietikäinen, Petri Sarvamaa, Ville Niinistö, Laura Huhtasaari, Henna Virkkunen, Heidi Hautala, Mauri Pekkarinen, Elsi Katainen, Nils Torvalds, Silvia Modig, Mia-Petra Kumpula-Natri ja Teuvo Hakkarainen samalla kun onnittelemme heitä jokaista.