Taimi nousee asvaltista
Kuva:
Stanislav Kondtrat
Unsplash
Blogi

Hyvinvointitalous haastaa kasvun menestyksen mittarina

Hyvinvointitaloudessa menestyksen mitta ei ole bruttokansantuotteen kehitys tai osakekurssien nousu, vaan se, kuinka hyvin onnistumme tuottamaan inhimillistä hyvinvointia ympäristön kantokyvyn rajoissa, kirjoittaa Fingon kestävän talouden asiantuntija Elina Mikola.
Elina Mikola
9.10.2019

Kuluvana syksynä vallitsevan talousjärjestelmän uudistamista on vaadittu perinteisen vasemmiston ja vaihtoehtoliikkeiden ulkopuolella. Esimerkiksi talouslehti Financial Times  peräänkuulutti ”kapitalismin nollaamista” ja Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leuven puolestaan nosti uuden komission agendalle ”talouden, joka toimii ihmistä varten” sekä reilun siirtymän vähähiiliseen Eurooppaan.

Edellä mainittujen avausten voi nähdä heijastavan laajempaa kansainvälistä keskustelua, jossa peräänkuulutetaan siirtymää nykyisestä ympäristöä ja ihmisiä riistävästä talousjärjestelmästä niin kutsuttuun hyvinvointitalouteen. Hyvinvointitalous on myös yksi Suomen EU-puheenjohtajuuskauden teemoista ja sosiaali- ja terveysministeriö järjesti aiheesta syyskuussa korkean tason konferenssin.

Käsitteenä hyvinvointitalous on melko väljä ja monitulkintainen, mutta yksi sen keskeinen ajatus on tarkastella taloutta ja talouspolitiikan tavoitteita bruttokansantuotteen kasvua laajemmin. Inhimillisen hyvinvoinnin rinnalla hyvinvointitalouteen sisältyy myös ympäristön kantokyvyn kunnioittaminen.

Kasvun ja hyvinvoinnin keskinäistä riippuvuutta korostava määritelmä sivuuttaa kansainvälisen hyvinvointitalouskeskustelun keskeisen ajatuksen hyvinvoinnin ja kestävyyden mittareiden nostamisesta bruttokansantuotteella mitattavan talouskasvun rinnalle ja sijalle.

Valitettavasti Suomen EU-puheenjohtajuuskauden teemana hyvinvointitalous jäi latteaksi ja vaille suurempaa visionäärisyyttä: ”Hyvinvointitaloudessa julkisia varoja sijoitetaan ihmisten hyvinvoinnin parantamiseen. Ihmisten hyvinvointi on edellytys talouskasvulle ja yhteiskunnan sekä talouden vakaudelle, ja toisaalta talouskasvu lisää mahdollisuuksia kohentaa kaikkien ihmisten hyvinvointia”, sosiaali- ja terveysministeriön sivuilla todetaan.

***

Tämä kasvun ja hyvinvoinnin keskinäistä riippuvuutta korostava määritelmä sivuuttaa kansainvälisen hyvinvointitalouskeskustelun keskeisen ajatuksen hyvinvoinnin ja kestävyyden mittareiden nostamisesta bruttokansantuotteella mitattavan talouskasvun rinnalle ja sijalle ohjaamaan poliittista päätöksentekoa. Hyvinvointitaloudessa menestyksen mitta ei ole bruttokansantuotteen kehitys tai osakekurssien nousu, vaan se, kuinka hyvin onnistumme tuottamaan inhimillistä hyvinvointia ympäristön kantokyvyn rajoissa.

Tutkijat, poliitikot ja kansalaisyhteiskunnan toimijat ovat jo vuosikymmeniä arvostelleet talouskasvun asemaa ensisijaisen yhteiskunnan tilan ja kehityksen mittarina ja vaatineet huomion suuntaamista kasvun ohella tai sijasta ihmisten kokemaan hyvinvointiin sekä ympäristökestävyyteen.

Aloitteita BKT:ta täydentävien hyvinvoinnin mittareiden kehittämiseksi ja käyttöönottamiseksi on käynnistetty muun muassa OECD:n, EU:n ja eri maiden hallitusten toimesta. Mainitaanpa bruttokansantuotetta täydentävien mittareiden kehittäminen myös kestävän kehityksen agenda 2030:n tavoitteissa ja pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelmassa.

Pelkät uudet mittarit ja indikaattorit eivät toki riitä uudistamaan talousjärjestelmää kestävälle tolalle, mutta ne ovat keskeisiä työkaluja kestävämpää talousjärjestelmää rakennettaessa.

Vauhdittaakseen hyvinvointitalouden rakentamista ja aitojen kehityksen mittareiden käyttöönottoa Fingo yhteistyökumppaneineen järjestää lokakuun lopussa ”Beyond Growth – Indicators for People and Planet” – konferenssin Helsingissä. Konferenssi on Fingon päätapahtuma Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella ja siihen osallistuu kestävän talouden asiantuntijoita päätöksenteon, tutkimuksen sekä kansalaisyhteiskunnankin kentältä.

Tapahtuman tarkoituksena on tuoda eri toimijoita yhteen pohtimaan, kuinka EU voisi edistää kestävyyttä ja hyvinvointia tarkastelevien mittareiden kehitystä ja käyttöä eri politiikanaloilla. Konferenssin viestit luovutetaan Suomen pääministerin valtiosihteerille ja niitä tullaan viemään eteenpäin muissa tapahtumissa ja foorumeilla, esimerkiksi European Sustainable Development Networkin (ESDN) kokouksessa.

***

Pelkät uudet mittarit ja indikaattorit eivät toki riitä uudistamaan talousjärjestelmää kestävälle tolalle, mutta ne ovat keskeisiä työkaluja kestävämpää talousjärjestelmää rakennettaessa. Niiden aseman vahvistamisessa ei myöskään ole kyse vain teknisestä ja hallinnollisesta prosessista vaan kulttuurisesta ja poliittisesta muutoksesta. Mittaamme ja seuraamme sitä, mitä pidämme tärkeänä ja tavoiteltavana. Talouskasvun tavoitteen korvaaminen laajemmilla kestävän kehityksen tai niin kutsutun donitsitalouden päämäärillä ravistelisi koko nykyisen talousjärjestelmän perusteita.

Toivottavasti keskustelu hyvinvoinnin mittareista sekä muista hyvinvointitalouden tekijöistä jatkuu, kun Suomen jälkeen EU-puheenjohtajamaaksi nousee Kroatia. Ainakin Fingon hankekumppani, kehitysjärjestöjen kattojärjestö CROSOL on nostanut kestävän talouden yhdeksi omaksi pääteemakseen Kroatian puheenjohtajuuskaudella.