Herättääkö degrowth vastakaikua globaalissa etelässä?

Degrowth on kannattajilleen napakka, sopivasti provosoiva ja valtavirran vaikeasti kaapattavissa oleva käsite kohti oikeudenmukaista yhteiskuntaa, joka saavutetaan luonnonvarojen uusjaolla ja ympäristölle ja ihmiselle vahingollisesta kasvunpakosta irtautumalla.Konferenssissa todettiin, että globaalissa etelässä ihmisten on kuitenkin usein vaikea ymmärtää taloudellisen kasvun haastamista kun oman elämän ja maan taloutta leimaa niukkuus. Degrowth näyttäytyy globaalin pohjoisen elitisminä, mihin etelässä ei ole varaa, tai pohjoisen tarpeellisena itsekritiikkinä.Yksi pääpuhujista, pitkän linjan ympäristövaikuttaja ja Centre for Science and Environment -järjestön johtaja Sunita Narain sanoo Delhistä käsin videolla kolmelle täydelle salilliselle kuulijoita: ”Minulle degrowth on ihmiskasvoista kasvua”.Osallistavaa kasvua tarvitaan, jotta kaikkien elinehdot saadaan turvattua, ympäristön kantokyky huomioiden. Narainin viesti maailmalle on kuitenkin tiukka. Hän vaatii kansainväliseltä yhteisöltä ja ympäristöliikkeeltä rakenteellisia muutoksia, eriarvoisuuden vähentämisen tosissaan ottamista.  Monet degrowth-ihmiset painottivat, ettei käsitettä ole edes tarkoitus ’myydä’ globaaliin etelään, sillä degrowth haastaa erityisesti globaalia pohjoista muuttumaan. Keskusteluissa ei toisaalta myöskään unohdettu sitä, että globaali etelä on hyvin heterogeeninen ja taloudellisesti epätasa-arvoinen ja että monissa maissa on degrowth-näkökulmasta ongelmallisia, ylikuluttavia ryhmittymiä.  Kreikkalainen degrowth-tutkija Giorgios Kallis painotti loppupaneelissa, että kyse on edelleen pienen joukon termistä, mutta jolla olisi potentiaalia olla missäpäin maailmaa tahansa merkittävä lähestymistapa ja työkalu siihen perinpohjaiseen rakenteelliseen muutokseen, joka degrowthin visioiden mukaisen yhteiskunnan saavuttamiseen tarvitaan. Kalliksen mielestä ollaan vallitsevan järjestelmän vankeja ja sen tukijoita jos köyhyyden vähentämiseen pyritään kasvua lisäämällä.Zimbabwelainen Gertrude Chimange Justice and Peace Commission -järjestöstä puolestaan pitää rajattoman kasvun kritiikkiä tervetulleena globaaliin etelään siksi, että arvioi siitä voivan olla apua estämään kaivosyhtiöiden invaasiota paikallisyhteisöihin. Degrowth on mahdollista nähdä myönteisenä rajoittavana tekijänä. ***Konferenssissa käytiin keskustelua myös monilla muilla käsitteillä, joilla yhtä lailla edistetään oikeudenmukaista ja ekologisesti kestävää yhteiskunnallista muutosta. Näitä ovat esimerkiksi solidaarisuustalous, buen vivir ja radikaali ekologinen demokratia.Tuore käsitetulokas on ’post-extractivism’, jota on alettu etenkin Latinalaisen Amerikan yhteydessä käyttää. Sillä viitataan tarpeeseen haastaa kaikkien mahdollisten luonnonvarojen maksimaaliseen hyödyntämiseen perustuva talousmalli, jota mantereella on valloituksesta asti toteutettu.Siihen perustuva kehitysstrategia on tarkoittanut valtavia patohankkeita ja agroteollisuuden monokulttuureja sekä sosiaalisesti ja taloudellisesti epätasa-arvoista yhteiskuntaa. Jotkut laajensivat extractivismin kattamaan mitä tahansa kyseenalaista hyötyjen ’imemistä’ oli kyse mineraaleista, maatalouskasveista tai järjestäytyneen rikollisuuden suojelurahojen keruusta. Avajaisten yhtenä pääpuhujana oli Alberto Acosta, joka on tunnettu taloustieteilijä sekä Ecuadorin entinen energia- ja kaivosministeri ja maan perustuslakiprosessin vetäjä. Ecuador hyväksyi uuden edistyksellisen perustuslain vuonna 2008. Acostalle degrowth ja post-extractivismi ovat saman kolikon kaksi kasvoa. Toinen katsoo globaaliin pohjoiseen ja toinen etelään.  Acosta linkittää post-extractivismin kasvun kritiikkiin ja tärkeimmäksi tavoitteeksi pyrkimyksen tasa-arvoiseen talousjärjestelmään. Hän vaatii tarkastelemaan sitä, kenelle hyödyt koituvat. Kehityksen vuosikymmenet toivat Latinalaiseen Amerikkaan tavoiteltua talouskasvua, mutta jättivät kehitystulokset laihoiksi ja epätasa-arvoisiksi.***Degrowth tai post-extractivismi eivät kumpikaan vakuuta kongolaista Ferdinand Muhigirwaa, vaikka ne toki voivat toimia globaalissa pohjoisessa tai Latinalaisessa Amerikassa. Afrikan sosiaalinen ja taloudellinen konteksti on kovin toisenlainen, sinne tarvitaan ihmiskasvoista kasvua.Muhigirwa kertoo hämmentyneensä toisessa keskustelussa saamastaan neuvosta pyrkiä eroon kaivosteollisuudesta Kongossa. Miksi meillä ei olisi oikeutta kaivosteollisuuteen, me tarvitsemme sitä, hän huudahti ja lisäsi, että Kongon massiivisen kaivosteollisuuden lukuisiin kielteisiin ekologisiin, sosiaalisiin ja taloudellisiin vaikutuksiin on tietenkin myös pystyttävä puuttumaan.Barcelonan autonomisen yliopiston taloustieteen professori Joan Martínez-Alier, joka ensimmäisten joukossa on linkittänyt degrowth-dilemmaa globaalin etelän kysymyksiin, osoittaa sanansa etenkin Muhigirwalle.Kansainvälistä vientiä ja tuontia tarkastellessa on tärkeää huomioida, että globaali etelä vie paljon enemmän kuin tuo ja että mineraalien ja muiden luonnonvarojen vientien määrät ovat massiivisia ja alati kasvavia, kuten kongolaisen kuparin vienti. Espanjalaisten valloittajien kultasaaliit olivat mitättömiä nykyisiin volyymeihin verrattuna. Raaka-aineet tuodaan globaaliin pohjoiseen ja nousevien talouksien maihin, kuten Kiinaan, ja niiden pääasiallisena käyttökohteena ovat erilaiset luksustuotteet.Lähtömaihin jäävät pitkäaikaiset ekologiset ja syvälliset sosiaaliset ongelmat. Kannatatteko te aina vaan suurempaa kaivostoimintaa, jolloin aina vaan suuremmat joukot alkavat vastustaa omia elinmahdollisuuksiaan tuhoavaa toimintaa ja jolloin aina vaan useammat saavat konflikteissa surmansa, kysyy Martínez-Alier. Kyse on hyvin suuren riskin yritystoiminnasta, vaikka siitä jotain tuloja saataisiin. Kaivosten sijaan olisi löydettävissä muita, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävämpiä taloudellisen toiminnan muotoja, jos tavoitteena olisi paikallisten toimeentulon turvaaminen. Kun otetaan huomioon saastuminen, tappaminen ja muut kielteiset ilmiöt, niin miksi kultaa ei ole yhtä lailla kielletty kuin kokaiinia, ihmettelee Martínez-Alier. Hänelle degrowthissa on kyse usein konkreettisista, toteuttavissa olevista unelmista.***Poimintoja konferenssista myös Siemenpuusäätiön sivuilla.