Lapset piirtävät globaalikasvatuksen teemoja
Maakuntien nuoret tarvitsivat lisää kriittisiä roolimalleja.
Kuva:
FatCamera
iStockphoto
Blogi

Hei maailmanparantaja! Nyt huppu pois, teinit tanhuvilla tarvitsevat tuuppausta

Suomessa mahdollisuudet kotikansainvälisyyteen ja vihreisiin valintoihin keskittyvät suuriin kaupunkeihin. Kun maailma ei tule kylään, tärkeät omat kokemukset ja esikuvat jäävät vähälle, kirjoittaa Fingon kehityspolitiikan asiantuntija Niina Tenhio.
Niina Tenhio
13.3.2020

Kolme kuukautta sitten lähdin pääkaupungista onnikalla kotikaupunkiini Savon sydänmaille luokanopettajan sijaiseksi. Visioin, kuinka kannustan aktiivisia nuoria ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun ja kylvän globaalin kansalaiskasvatuksen siemeniä.

Toisin kävi. Huomasin pian, että ilmastomarssit ja nuorisoaktivismi ovat suurien kaupunkien luksusta. 

KESKUSLIIKENNEASEMAN loskassa onnikkaa on vastassa rivi henkilöautoja. Paikallinen versio joukkoliikenteestä on pilluralli, linja-autolla kulkevat lähinnä koululaiset.

Koulun keittiössä kasvisruokaa edustavat edelleen pakastevihannekset kasvisliemessä, sekaan on heitetty soijasuikaleita. Nälkä kurnii puolen tunnin jälkeen. Kasvisruoista suosituin on puuro, silloin saa mehukeittoa ja pehmeää leipää. 

Maakuntien nuoret ovat huolissaan ilmastonmuutoksesta, mutta eivät näe ilmastonmuutoksen yhteyttä kulutusvalintoihinsa.

Kriittiset roolimallit puuttuvat. Kiertotalouden käytännön esimerkkien sijaan yleisimmät minunkin opettajana käyttämäni lauseet ovat ”ota huppu pois päästä” ja ”laita se puhelin reppuun”.

Nuoret ovat kyllä kuulleet lapsityövoimasta, mutta silti joululoman jälkeen puhutuin aihe on lahjaksi saatu älypuhelin – kenellä on uusin, nopein ja ennen kaikkea kallein.

VARKAUDESSA toimivat yhdistykset ja järjestöt keskittyvät lähelle ihmistä. On urheiluseuraa, mielenterveysyhdistystä, Parkinson-kerho, kulttuurikerhoja.

Kansainvälistä tuulahdusta järjestökenttään tuo Suomi-Venäjä-seuran Itä-Suomen piiri. Lähin ulkoministeriön kehitysyhteistyörahoitusta vuonna 2019 saanut järjestö löytyy Jyväskylästä, 129 kilometrin päästä. En uskalla edes soittaa, tultaisiinko sieltä kouluumme pitämään vierailutuntia globaalista oikeudenmukaisuudesta.

Maailma ei tule kylään maakuntiin, mutta syyrialaiset turvapaikanhakijat tulivat vuodenvaihteessa.

Opetusmateriaaleista löydän uskonnon kirjasta sanan kehitysyhteistyö: se mainitaan sivulauseessa kappaleessa, joka käsittelee lähetystyötä. Kansalaisopistossa ei ole tarjolla globaaleja valtakieliä arabiaa tai kiinaa, sen sijaan löytyy ranskaa, espanjaa, italiaa ja saksaa. Ja sitä venäjää.
 
Opettajat ja muu koulujen henkilökunta tekevät kasvatustyötä jaksamisen äärirajoilla palkalla, joka on jäänyt jälkeen elinkustannuksista. Kokousähky on vyörynyt kouluihinkin, ja vuorokauden tunneista jää opettajille entistä vähemmän aikaa itse opetuksen sisältöjen suunnitteluun.

Vientiin brändättyä koulutusjärjestelmää rapautetaan parhaillaan sisältä käsin, eikä perheiden ja nuorten kanssa toimivien ammattilaisten hätähuutoja tunnu kuulevan kukaan. Sosiaalinen eriarvoisuus ja lapsiperheiden pienituloisuuden kasvu näkyy käytösongelmina koulussa.

MAAILMA EI TULE kylään maakuntiin, mutta syyrialaiset turvapaikanhakijat tulivat vuodenvaihteessa. Kaupungin suurimpaan yhtenäiskouluun on palkattu valmistavaa opetusta varten määräaikaisella työsopimuksella opettaja, joka kulkee töihin satojen kilometrien päästä päivittäin.

Korkeakoulutuksen siirryttyä pääosin suurempiin kaupunkeihin ei aasialaisia tutkinto-opiskelijoitakaan enää näy katukuvassa.

Syyrialaisista perheistäkään moni tuskin jää valmistavan opetusvuoden jälkeen Savoon, ellei sitten satu jostain syystä työllistymään. Tehtaille kuitenkin houkutellaan ennemmin tekniikan tohtoreita kuin perusinsinöörejä, niitä kun on jo omiksi tarpeiksi.

Tenavat janoavat kokemustietoa maista, jotka heille ovat vain eksoottisia sanoja ja valokuvia sanomalehdissä.

Teineille n-sana on haukkumasana siinä missä l-sana tai h-sanakin, kaveria voi myös haukkua tyhmäksi ja se tarkoittaa samaa asiaa.

Kun puutun asiattomaan kielenkäyttöön, huomaan että kyse ei ole ilkeydestä, vaan omakohtaisen kokemuksen puutteesta. Tuntematonta on helppoa alkaa pelätä, jopa vihata.

Tulisipa Afrikan maissa hankkeita toteuttavista kehitysjärjestöistä joku käymään täällä. Tenavat janoavat kokemustietoa maista, jotka heille ovat vain eksoottisia sanoja ja valokuvia sanomalehdissä.

Mahdollisuuksien Tori Kuopiossa tai Joensuussa ei houkuttele ajamaan kymmeniä kilometrejä, ellei naapuri tai sukulainen osallistu tapahtuman suunnitteluun.

Savo-Karjalan vaalipiirissä äänestysaktiivisuus eduskuntavaaleissa oli yksi alhaisimmista Suomessa, 67,4 prosenttia äänioikeutetuista. Viime kevään europarlamenttivaalit kiinnostivat äänestäjiä Savo-Karjalan vaalipiirissä vielä vähemmän, vain 36,4 prosenttia vääntäytyi vaaliuurnille. Jos vanhemmat eivät äänestä, eivät nuoretkaan opi vaikuttamaan.

Ota siis sinäkin huppu pois päästä ja lähde maakuntaan.