Blogi

EU:n omat arvot globaalistrategian keskiöön

EU:n korkean edustajan Federica Mogherinin on määrä esitellä EU:n uusi ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskeva kokonaisvaltainen strategia, ns. globaalistrategia, tänä kesänä. Edellinen strategia on vuodelta 2003. Näin 13 vuoden ja globaalilla areenalla tapahtuneiden valtavien muutosten jälkeen onkin jo korkea aika uudistaa EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittinen visio.
Nora Forsbacka
4.5.2016

EU:n globaalistrategian tavoitteiksi on asetettu, että se vahvistaa EU:n ja sitä ympäröivien alueiden kestokykyä, edistää kokonaisvaltaista lähestymistapaa konflikteihin sekä vahvistaa alueellista turvallisuutta ja globaalihallintaa. Keskeisiä edellytyksiä mainittujen tavoitteiden saavuttamiselle on, että fokus siirretään lyhytnäköisistä, oireisiin keskittyvistä ratkaisuista ongelmien juurisyihin, kestävän kehityksen Agenda 2030:n pannaan toimeen ja EU:n politiikkojen johdonmukaisuus varmistetaan.

Elämme aikaa, jolloin EU tuntuu hukanneen omat arvonsa. Muun muassa EU-Turkki -sopimus on saanut laajalti kritiikkiä ihmisoikeusjärjestöiltä siitä, että se ei kunnioita kansainvälisiä ihmisoikeusvelvoitteitamme. EU:n globaalistrategia onkin EU:lle mahdollisuus sitoutua uudelleen ja myös lausua julki sitoutumisensa näihin arvoihin, demokratiaan, ihmisoikeuksiin ja hyvään hallintoon. Sanallinen sitoutuminen ei kuitenkaan itsessään riitä, vaan koko globaalistrategian lähtökohdaksi on otettava ihmisoikeusperustaisuus.

Aktiivinen ja vapaa kansalaisyhteiskunta on demokratian, kestävän kehityksen ja rauhan peruskivi. Suomen uudessa kehityspoliittisessa selonteossa todetaankin, että kansalaisyhteiskunta lujittaa demokratian perustaa. EU:n on myös globaalistrategiassaan tunnustettava itsenäisen ja vapaan kansalaisyhteiskunnan keskeinen rooli ja sitouduttava sen tukemiseen kaikkialla maailmassa, niin poliittisesti kuin taloudellisesti.

Globaalistrategian kirjoittajaryhmää johtaa Italian ulkopoliittisen instituutin varajohtaja Nathalie Tocci. Strategian valmistelu ei kuitenkaan suju avoimesti – edes jäsenmaat eivät ole saaneet nähdä luonnoksia varsinaisesta strategiasta. Tästä huolimatta strategian valmisteluja on Suomessa tehty laajalla rintamalla, ulkoasiainministeriön, Laajan turvallisuuden verkoston WISEn ja Kehyksen yhdessä järjestämässä seminaarissa 21.4.

Kehyksen puheenjohtaja Kristiina Rintakoski totesi seminaarin loppupuheenvuorossa, että hyvälläkään strategialla ei ole suurta merkitystä, jos sillä ei ole toimeenpanijoita. Loppukädessä strategian toimeenpano edellyttää suurta panosta niin jäsenmailta kuin kansalaisjärjestöiltä. Kansalaisjärjestöt ovat kuitenkin huolissaan siitä, miten globaalistrategia tullaan vastaanottamaan, jos sen laatiminen pidetään tiukasti kirjoittajatiimin käsissä, eikä sen kommentoinnille jätetä sijaa.

Nora Forsbacka