joulupukki ja poro osoittavat mieltä
Kuva:
Hanna Vaittinen
Fingo
Blogi

EU:lta tarvitaan rohkeita ilmastotekoja

Ihmiset ympäri Eurooppaa ovat nyt liikkeellä ilmaston puolesta, sillä yli 1,5 asteen lämpeneminen uhkaa kaikkea mikä on meille tärkeää ja rakasta.
Hanna Aho
30.11.2018

Alankomaissa 900 kansalaista voitti oikeusjutun, jonka ytimessä on ihmisten suojeleminen ilmastonmuutokselta. Kymmenen perhettä ympäri Eurooppaa on nostanut kanteen EU:ta vastaan unionin yleisessä tuomioistuimessa, sillä ilmastonmuutos uhkaa heidän elinkeinoaan ja terveyttään.

Saksassa lokakuun lopulla 6000 aktivistia valtasi hiilikaivoksen ja Suomessa noin 10 000 marssi ilmaston puolesta Helsingissä, Raumalla ja Rovaniemellä. Myös Ruotsin koululakko leviää ympäri Eurooppaa ja maailmaa.

* * *

Ilmastonmuutoksen hillitseminen on eurooppalaisen yhteistyön ytimessä. On päättäjien vuoro toimia, sillä maailmalla tarvitaan nyt määrätietoisia ilmastotoimijoita. Suomen ja EU:n ilmastoteoille onkin erityinen tilaus.

Teoille, jotka hyödyttävät erityisesti maailman köyhimpiä, jotka kärsivät ilmastonmuutoksesta eniten. Ja teoille, jotka luovat toivoa siitä, että lämpenemistä voidaan rajoittaa samalla kun pidetään huolta hyvinvoinnista.

Keskiviikkona 28.11. EU-komissio julkaisi pitkän aikavälin strategian päästöjen vähentämiseksi. Strategian on tarkoitus osoittaa kunnianhimoisen ilmastopolitiikan hyödyt ja vakuuttaa muu Katowiceen ilmastoneuvotteluihin kokoontuva maailma EU:n sitoutuneisuudesta ilmastotoimiin.

Strategiassa tavoitteena on kasvihuonekaasujen vieminen nettonollaan eli hiilineutraalisuus vuoteen 2050 mennessä. Tätä tavoitetta on tukenut myös Suomen hallitus. EU:n päästövähennystavoitteen korottaminen on tärkeä edistysaskel, mutta vielä riittämätön.

Lämpenemisen rajaamiseksi 1,5 asteeseen EU:n on tavoiteltava hiilineutraaliuutta jo vuoteen 2040 mennessä. Hallitustenvälinen ilmastopaneeli korostaa aikaisia toimia, ja seuraavat 12 vuotta ovat kriittiset onnistumisen kannalta. EU:n päästövähennystavoitetta vuodelle 2030 on siis pikaisesti korotettava, kuten Euroopan parlamentti on vastikään linjannut.

* * *

Miten tähän vastaavat jäsenmaat?

Alankomaat on jo ilmoittanut, että se tukee Euroopan parlamentin tavoin 55 prosentin päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä.

Jotta Suomi pystyy lunastamaan lupaukset vastuullisuudesta, kaikkien puolueiden on aika tuoda pöytään omat konkreettiset tavoitteensa EU:n ilmastopolitiikalle. EU-puheenjohtajuuskauden lähestyessä voimme edistää EU:n sisäisiä ilmastoneuvotteluita ja hahmotella polun, jolla ilmastotoimia vauhditetaan.

Ilahduttavasti eduskunnan työryhmä on nostanut ilmaston yhdeksi kolmesta puheenjohtajuuskauden kärkiteemoista. Eduskuntapuolueet käyvät parhaillaan pyöreän pöydän neuvotteluita Suomen ilmastopolitiikan suunnasta, ja toivottavasti sieltä saadaan vahva tuki 1,5 asteen mukaiselle ilmastopolitiikalle EU:ssa.

Voimasuhteet Euroopan unionissa ovat muuttumassa. Keväällä 2019 meitä odottavat ainakin kahdet ilmastovaalit.

Suomalaisista 62 prosentin mielestä ilmastonmuutoksen hillintä ja ympäristönsuojelu ovat EU-vaalien ykkösaihe, joten toivottavasti tämä näkyy myös vaalikeskusteluissa ja äänestyskäyttäytymisessä. Lyhyen aikavälin voittojen sijaan nyt on puhuttava ympäristökriisistä, jonka voimme selättää vain yhdessä.

EU ei ole jossain kaukana, vaan meidän vaaleilla valituilla päättäjillämme eduskunnassa ja Euroopan parlamentissa on valtaa vaikuttaa siihen, millaisen Euroopan ja tulevaisuuden saamme.

Ilmastovastuun aika on nyt.