Ehdokkaat kannattavat nollaseiskaa

Kun sen oikein oivaltaa, niin vaalikoneet ovat oikeastaan kansanedustaehdokkaille suunnattuja gallupeja: seitsemän kymmenestä ehdokaasta tahtoo nostaa Suomen kehitysavun 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta ensi vaalikaudelle, mutta tavoitteella on myös tiukkoja vastustajia.

Teksti: Niina Pitkänen

Lähes jokainen ehdokas korostaisi ehkäisy- ja aborttioikeuksien, äitiysterveyden ja seksuaalikasvatuksen parantamista kehitysyhteistyössä.
Suomi on sitoutunut sekä YK:ssa että EU:ssa nostamaan kehitysyhteistyövaransa 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta vuoteen 2015 mennessä. Tavoitehan on tunnetusti saavutettu vain kerran 1990-luvun alussa – ja silloinkin oikeastaan vahingossa.
Tällä hallituskaudella Suomen apu on saatu kasvu-uralle kohti tavoitetta, ja uuden hallituksen myötä lupaukset on myös mahdollista lunastaa: tänä vuonna Suomen apu on arviolta 0,56 prosenttia kansantaloudesta. Tavoite nyt käden ulottuvilla. Sen saavuttaminen vaatii kuitenkin uudelta hallitukselta selkeitä päätöksiä haastavassa taloudellisessa tilanteessa.
Tilanne näyttää ainakin Ulkopoliittisen vaalikoneeseen annettujen vastausten (ks. tilastot) perusteella ihan hyvältä. Nimittäin kaikkien puolueiden ehdokkaista 43 prosenttia tukee täysin tätä tavoitetta, ja jokseenkin samaa mieltä on 26 prosenttia. Täysin eri mieltä on 13 prosenttia vastaajista.
Siinä, kuinka voimakkaasti eri puolueet tukevat tavoitetta, on eroja, mutta kaikissa eduskuntapuolueissa – perussuomalaisia lukuun ottamatta – on paljon ehdokkaita, jotka haluaisivat hoitaa kehitysyhteistyön ikuisuustavoitteen pois päiväjärjestyksestä. Käytännössä tähän historialliseen tilaisuuteen tarttuminen tarkoittaisi nykyisten kasvuennusteiden valossa sitä, että kehitysapuun on hallitusneuvotteluissa lisättävä 130 miljoonaa vuosittain.
Vaalikoneessa ehdokkaat ja äänestäjät voivat ottaa kantaa myös kehitysavun painopisteisiin. Koneessa kysytään, tuleeko Suomen kehitysyhteistyössään korostaa ehkäisy- ja aborttioikeuksien, äitiysterveyden ja seksuaalikasvatuksen parantamista. Puolet vastaajista on täysin samaa mieltä ja jokseenkin samaa mieltä on 38 prosenttia, kun täysin eri mieltä olevien osuus jää kolmeen prosenttiin.
***
Jokaisen kysymyksen vastausjakauma on laskettu sekä kaikkien vastaajien kesken että puolueittain, ja tuloksia voi rajata vaalipiireittäin. Tilastoista voi tarkistaa yleisen vastausjakauman lisäksi myös yksittäisten edustajien vastaukset. Tilastosivu onkin vaalikoneen lisäksi hyvä väline oman ehdokkaan etsimiseen, jos ääni on vielä antamatta. Yksittäisten ehdokkaiden vastauksia voi tarkastella myös osoitteessa www.vaalikone2011.fi/ehdokkaat.