Mies kiristää kravattia
Kuva:
Ben Rosett
Unsplash
Blogi

Edunvalvonta – raikas tuulahdus 70-luvulta?

Fingossa järjestöjen edunvalvonnan perimmäinen tarkoitus on palvella kehitystavoitteiden edistämistä sekä kehittyvien maiden kansalaisyhteiskuntien toimintaedellytyksien ja kansalaisyhteiskunnan tilan vahvistamista.  
Pauliina Savola
12.11.2019

Kokeilin avata Twitterissä keskustelua siitä, mitä edunvalvonta tarkoittaa. Lyhyeen keskusteluun osallistuivat minä ja Fingon jäsenjärjestöjen edunvalvontaa ennen minua tehnyt Auli Starck. (Kiitos Auli!)  

Tästä voinee tehdä kaksi todennäköistä tulkintaa: 1) en ole kovin vaikuttava somepersoona ja yhteiskunnallinen keskustelija ja/tai 2) edunvalvonta herättää intohimoja vasta, kun sille on huutava tarve – siis usein hieman liian myöhään.  

*** 

Mitä edunvalvonnalla sitten tarkoitetaan ja miksi siitä kannattaisi olla kiinnostunut?  

Joskus edunvalvonnan kuulee yhdistettävän vahvasti 1970-luvun teryleenintuoksuiseen hierarkkisuuteen, byrokraattisuuteen ja vanhanaikaisuuteen sekä “saavutetuista eduista ei luovuta” -asenteeseen.  

Meillä Fingossa edunvalvonnan perimmäinen tarkoitus on kuitenkin palvella kehitystavoitteiden edistämistä sekä kehittyvien maiden kansalaisyhteiskuntien toimintaedellytyksien ja kansalaisyhteiskunnan tilan vahvistamista.  

Kansalaisyhteiskunnan toimintatila on demokraattisen yhteiskunnan edellytys. Se vahvistaa kansalaisten omistajuutta, toimii vallan vahtikoirana ja tarjoaa ihmisille mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon sekä Suomessa että muualla maailmassa.  

Kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen on tavoite, joka yhdistää moninaisten kehityskysymysten parissa työtä tekeviä Fingon jäsenjärjestöjä. Jäsenistömme etujen valvonta on siis osa kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten vahvistamista ja turvaamista. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että edunvalvontatyöllä luodaan järjestötoimijoille tilaa toimia kehitysyhteistyön ja kestävän kehityksen parissa.  

Kun työskentelee alalla, jonka johtotähtenä ovat globaali oikeudenmukaisuus ja kestävä kehitys, tuntuu rahasta puhuminen ylevien tavoitteiden rinnalla kovin – no – alhaiselta. Rahalla on kuitenkin merkitystä, sillä taloudelliset toimintaedellytykset ovat usein lähtökohta, joka ylipäätään mahdollistaa järjestöjen toiminnan.   

Edunvalvonta liittyykin usein rahaan, mutta kyse on myös paljon muusta. Edunvalvonta kattaa laajasti kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten puolustamista: sananvapautta, kokoontumisvapautta, yhdistymisvapautta, hyvän hallinnon toteutumista, kansalaisyhteiskunnan tosiasiallisia mahdollisuuksia tulla kuulluksi ja asiantuntemuksen aitoa hyödyntämistä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Tiivistetysti voisi sanoa, että edunvalvonnalla mahdollistetaan kaikkien äänten kuuluminen ja osallisuus. 

*** 

Tällä hetkellä edunvalvontarintamalla on meneillään lukuisia kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kannalta olennaisia prosesseja.  

Antti Rinteen hallitusohjelmassa kansalaisyhteiskunta on näkyvästi esillä niin globaalikysymyksissä kuin kansallisestikin. Fingossa olemme seuranneet muun muassa valtionavustustoiminnan kehittämis- ja digitalisointihanketta, tulevaa demokratiaohjelma 2025:ttä ja yhdistyslain päivittämistarpeita pohtivaa yhteisöllinen kansalaistoiminta 2020-luvulla hanketta.  

Olemme osallistuneet avoimen hallinnon toimintasuunnitelma 2019-2023:n työhön, seuranneet kehitysyhteistyön hanketuen ja viestintä- ja globaalikasvatustukea koskevia keskusteluja ja lausuneet syksyn aikana niin avoimen hallinnon toimintaohjelmasta vuosille 2019-2023 kuin myös mediakasvatuslinjauksista. 

Loppuvuodesta järjestämme koulutuksen uudesta rahankeräyslaista, ja olemme vedonneet poliisihallitukseen, jotta se varmistaisi että viranomaisilla on resursseja osallistua kattojärjestöjen järjestämiin koulutuksiin ja tuoda näin tietoa järjestöille, sekä seuranneet EU:n tulevan monivuotisen rahoituskehyksen, MFF:n neuvotteluja myös järjestöjen resurssoinnin näkökulmasta.  

Osassa näistä prosesseista olemme mukana kyynärpäitä myöten, toisissa teemme yhteystyötä muun muassa muiden kattojärjestöjen kanssa, ja joitakin seuraamme hieman etäämmältä. 

*** 

Osa viime vuonna tapahtunutta Kepan ja Kehyksen yhdistymisprosessia on ollut löytää yhteisymmärrys uuden järjestön tavoitteista ja toimintatavoista. Siksi oli tärkeää käydä keskustelu myös edunvalvonnasta, sen tavoitteista ja siitä, mitä edunvalvonnalla ylipäätään tarkoitetaan Fingossa.  

Fingon hallitus hyväksyi uuden edunvalvontalinjauksen kokouksessaan 31.10.2019. Sen vankkana pohjana toimii Kepan vanha edunvalvonta- ja kansalaisyhteiskuntalinjaus, jota on napakoitettu ja ajanmukaistettu. Samassa yhteydessä katsottiin, että edunvalvonta ja kansalaisyhteiskuntalinjaus on syytä erottaa toisistaan, vaikka ne olennaisesti liittyvätkin yhteen. 

Suunnitelmissamme on käynnistää kansalaisyhteiskunta-työryhmä ensi vuonna. Yksi ryhmän tehtävistä olisi olla mukana työstämässä Fingon kansalaisyhteiskuntalinjausta. Olisimme erityisen kiinnostuneita kuulemaan jäsenjärjestömme ajatuksia keinoista, joilla voimme tukea globaalia kansalaisyhteiskuntaa myös kansainvälisten verkostojemme kautta. Tiedotamme tästä keväällä lisää! 

Vaikka meillä Fingossa edunvalvontaa tekee jokainen, tiiviimmin edunvalvonnasta vastaamme minä ja globaalikasvatukseen liittyvissä edunvalvonta-asioissa huippuosaava kollegani Sanna Rekola. Kun edunvalvontalinjaus nyt uudistui, on hyvä hetki muistuttaa, että olemme täällä jäsenistöämme varten. Meihin voi olla yhteydessä matalalla kynnyksellä.