Nuoret istuvat penkillä juttelemassa ja nauramassa.
Kuva:
UNDP
Blogi

Dialogin renessanssi

Dialogimenetelmien arvo perustuu siihen, että niiden avulla voidaan tavoitteellisesti ja ennalta suunnitellusti luoda uutta ymmärrystä ja käsitystä yhteisestä aiheesta, toisista ja ennen kaikkea itsestä, kirjoittaa Fingossa järjestöjen oppimisen asiantuntijana työskentelevä Maarit Pihkala.
Maarit Pihkala
16.10.2019

On pilvinen syyskuun päivä, kun nousen elokuvateatteri BioRexin portaita kohti valoisaa ja kaunista art deco -tyylistä yläaulaa. Vatsaani nipistää sopivasti ja hengitykseni tihenee. Pian alkaa Amos Rex -taidemuseon järjestämä Muse Conversations, johon olen ilmoittautunut keskustelijaksi.

Osallistun dialogitapahtumaan, koska haluan selvittää, miltä minusta tuntuu keskustella kahden tunnin ajan ventovieraan ihmisen kanssa elämän suurista ja syväluotaavista kysymyksistä.

Kun tilaisuus alkaa, saamme eteemme keskustelumenun, joka rakentuu 25 ajattomasta kysymyksestä, jotka on jaoteltu alkupaloihin sekä pää- ja jälkiruokiin. Vie hetken, ennen kuin keskustelu parini kanssa lähtee kunnolla käyntiin ja pystymme luottamaan toisiimme.

Kun keskustelumenun keskivaiheilla kohtaamme kysymyksen ”Koska ja missä olet kokenut itsesi ulkopuoliseksi ja hylätyksi?”, koemme ehkä keskustelumme syvimmän hetken: tuijotamme toisiamme hetken silmiin ja todella tunnemme juurtuvamme istuimillemme. Jaamme kokemuksia elämämme aikana kohtaamistamme tilanteista, jolloin olemme joutuneet kiusatuiksi ja kerromme, miten olemme selvinneet niistä. Koemme vahvaa ihmisyyttä ja resonoivaa kohtaamista.

Keskustelun lopussa koen suurta kiitollisuutta pariani kohtaan minkä upean elämyksen ja oppimiskokemuksen olemmekaan juuri saaneet jakaa.

Kun tulemme keskustelussamme unelmien perhettä ja rakkautta käsitteleviin kysymyksin, koen ymmärrykseni laajentuvan valtavasti, koska saan pariltani todella yllättäviä vastauksia minua pitkään askarruttaneisiin kysymyksiin. Tuntuu todella siltä kuin pääni sisällä aukeaisi uusia ovia. Miten helppo onkaan kysyä ventovieraalta, mikä saikaan hänet ajattelemaan tietyllä tavalla ja mikä johti siihen, että hänen käsityksensä asioista on se mitä se tällä hetkellä on.

Keskustelun lopussa koen suurta kiitollisuutta pariani kohtaan minkä upean elämyksen ja oppimiskokemuksen olemmekaan juuri saaneet jakaa. Halaamme, sanomme heipat ja lähdemme kumpikin omalle tahollemme mieli täynnä uusia ajatuksia.

***

Muse Conversations ei ollut suinkaan ainoa laatuaan, vaan tässä ajassa on jotain sellaista, minkä vuoksi dialogimenetelmät tekevät uutta tuloaan. Voisi ehkä sanoa, että dialogin renessanssi on täällä.

Tai no: keskustelemmehan me verkossa toistemme kanssa varmaan enemmän kuin koskaan aiemmin ihmiskunnan historiassa, mutta noiden keskustelujen taso jää laadultaan aika heikoksi. Ei siis ole ihme, että dialogimenetelmät ovat vahvasti pinnalla juuri nyt.

Viime keväänä Helsingin Sanomat järjesti ”politiikan Tinder” -nimelläkin kulkeneen Suomi puhuu -tapahtuman. Tapahtumassa sadat ihmiset tapasivat ja kävivät dialogia itselleen vastakkaisia arvoja ja mielipiteitä edustavan keskusteluparin kanssa. Dialogitapahtumaan osallistuneet ihmiset kuvasivat keskustelujen laajentaneen ajatteluaan ja ymmärrystään ja kokivat saaneensa uusia näkökulmia monimutkaisten asioiden käsittelyyn.

Tuotoksena syntyy parhaimmillaan uutta käsitystä ja merkitystä elämälle.

Sitra puolestaan lanseerasi Erätauko-menetelmäpakin rakentavien keskustelujen vetämiseen jokunen aika sitten. Erätauko-dialogien tarkoituksena on tuoda ihmisiä tasavertaisten kohtaamisien ja merkityksellisten keskustelujen ääreen.

***

Dialogimenetelmien arvo perustuu siihen, että niiden avulla voidaan tavoitteellisesti ja ennalta suunnitellusti luoda uutta ymmärrystä ja käsitystä yhteisestä aiheesta, toisista ja ennen kaikkea itsestä. Matkan varrella sekä prosessin ohjaaja että osallistujat oppivat uutta.

Dialogin ytimessä on pysähtyminen ympärillämme olevaan hetkeen, aktiivisen kuuntelun ja puheen erottaminen toisistaan. Myös ristiriitojen yhteinen työstäminen ja uudenlaisten näkökulmien hakeminen ovat prosessin ydintoimintoja.

Tuotoksena syntyy parhaimmillaan uutta käsitystä ja merkitystä elämälle, joka ajan myötä muuttuu uusiksi teoiksi ja toiminnaksi kestävämmän tulevaisuuden puolesta.