Auli Stark
Blogi

Demokratia ei toimi ilman vapaata lehdistöä

Demokratia ja toimivat yhteiskunnat on yksi hallituksen kehityspolitiikan painopistealueista. Demokratian toteutuminen edellyttää vapaata mediaa, joka juuri nyt tarvitsee kipeästi puolustajia, kirjoittaa Vikesin toiminnanjohtaja Auli Stark.
Auli Starck
25.9.2019

Suomi on tukenut pitkään kehitysmaiden demokratiakehitystä, vaikka aihe ei näykään otsikoissa yhtä vahvasti kuin vaikkapa naisten ja tyttöjen koulutus tai vesihuollon parantaminen. Demokratian tukeminen on usein hidasta ja hiljaista työtä, välillistä vaikuttamista ja oman esimerkin hyödyntämistä.

Suomella ja meillä suomalaisilla onkin paljon arvokasta kokemusta jaettavana: naisten varhainen äänioikeus, useita naisministereitä painavine salkkuineen, avoin hallinto, vähäinen korruptio, toimiva verotusjärjestelmä ja luotettava oikeuslaitos. Myös viranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan välinen vuoropuhelu ja yhteistyö ovat mainitsemisen arvoisia.

***

Yksi demokratian edellytyksistä on vapaa ja valpas media. Kansalaiset tarvitsevat tietoa pystyäkseen vaikuttamaan päätöksentekoon ja osallistumaan yhteiskunnan kehitykseen. Riippumaton media on myös tehokas vallan vahtikoira.

Kansainvälisessä vertailussa Suomi on lehdistönvapauden kärkimaita, ja tänä vuonna olimme Toimittajat ilman rajoja -järjestön lehdistönvapausindeksissä sijalla kaksi. Olemme etuoikeutettuja, sillä suomalaiset toimittajat ovat ammattitaitoisia ja tarjoavat yleisölle luotettavaa tietoa monipuolisesti. Jos kaikki ei aina suju aivan mallikkaasti, median itsesäätelyelin eli Julkisen sanan neuvosto antaa kurinpalautusta.  

Maailmalla tilanne on toinen ja lehdistönvapaus on kääntynyt huolestuttavaan suuntaan Euroopassakin, esimerkiksi Unkarissa. Ääritapauksissa toimittajia murhataan, mikä oli esimerkiksi Jamal Khashoggin järkyttävä kohtalo.

Vähemmän julkisuutta saavat monen toimittajan arkeen kuuluvat uhkailu ja seuranta. Erityisesti naistoimittajat kohtaavat seksuaalista häirintää ja vainoa sosiaalisessa mediassa. Kaikki häirinnän muodot rajoittavat sananvapautta ja estävät kansalaisten oikeutta tiedonsaantiin, sillä häirintä johtaa usein itsesensuuriin, kun päättäjien kannalta kiusallisista asioista ei uskalleta kertoa.

Heikkolaatuisessa journalismissa kyse voi kuitenkin olla myös toimittajien koulutuksen ja ammattitaidon puutteesta tai yksinkertaisesti siitä, ettei toimittajalle makseta palkkaa, vaan hän saa korvauksen haastateltavaltaan tai haastattelun tilaajalta, kunhan aihe on kerrottu halutussa valossa. Yleisön luottamus mediaan ei niin ikään ole aina kovinkaan korkealla, jolloin moni uskoo mieluummin esimerkiksi sosiaalisessa mediassa kiertäviin huhuihin.

***

Vaikka lehdistönvapauden tila maailmassa on huolestuttava, myös edistysaskeleita tapahtuu, kun niitä oikein tavoitellaan. Esimerkiksi Vikesin kumppani Tutkivan journalismin keskus Nepalissa on paljastanut paljon korruptiotapauksia ja vahingollisia traditioita. Juttujen jälkeen korkeimman oikeuden puheenjohtaja on joutunut eroamaan ja tyttöjen eristäminen yhteisöstä kuukautisten ajaksi on kielletty.

Toimittajien kannalta yksi vaarallisimmista maista on Somalia. Se on kuitenkin yksi harvoja maita, joka on pystynyt parantamaan sijoitustaan lehdistönvapausindeksissä. Toinen suuri parantaja on Etiopia, joka paransi sijoitustaan 40 pykälällä sen jälkeen, kun maassa vaihtui valta viime vuonna.  

Suomen on tärkeää tukea myös tällaista kehitysmaiden demokratiakehitystä ja sananvapautta osana kehityspolitiikkaa ja kehitysyhteistyötä. Tapoja on monia, tässä muutama:  

  1. Viestintä ja kehitys -säätiö Vikes keskittyy erityisesti journalistien ammatilliseen koulutukseen, naistoimittajien aseman vahvistamiseen sekä paikallisten media-alan kumppaneiden itsenäisyyden ja omavaraisuuden tukemiseen. Ulkoministeriön hanketuki on korvaamatonta toimintamme jatkuvuudelle.
  2. Kansainväliset järjestöt, kuten Toimittajat ilman rajoja ja IFEX, tekevät tärkeää vaikuttamistyötä toimittajiin kohdistuvien epäkohtien kitkemiseksi ja yksittäisten toimittajien turvallisuuden takaamiseksi. Suomi voi tukea näitä järjestöjä rahallisesti tai nostamalla niiden työtä esille virallisissa tai epävirallisissa yhteyksissä.
  3. Paikalliset mediat ja toimittajat ruohonjuuritasolla voivat tarvita suojelua, koulutusta tai kokemusten vaihtoa muiden toimittajien kanssa. Pienimuotoinenkin tuki - matkakustannusten korvaaminen kansainväliseen konferenssiin, opintomatka Suomeen tai rohkaisevana eleenä virallinen kutsu edustuston lehdistötilaisuuteen - voi olla tärkeää.
  4. Diplomaattinen vaikuttaminen on myös tärkeää. Demokratiaan kuuluu se, että valtaapitävä joutuu sietämään myös vastakkaisia mielipiteitä ja kritiikkiäkin, usein opposition, median tai kansalaisyhteiskunnan suunnalta. Silti asioista on voitava keskustella, ja myös vastapuolen kanssa on hyvä tehdä yhteistyötä. Tästä vapaan median arvosta voimme joko hienovaraisesti vihjata tai suoremminkin tokaista kansainvälisissä keskusteluissa.
  5. Suomalaiset yritykset voivat omalta osaltaan puhua siitä, kuinka tärkeää sananvapaus ja tiedonsaanti ovat liiketoiminnalle. Esimerkiksi korruptiokäytäntöjä paljastaneet toimittajat tekevät suuren palveluksen myös vastuullisille yrityksille.