Suomen tulee harjoittaa kansainvälistä ilmastopolitiikkaa, joka vähentää globaalia köyhyyttä ja eriarvoisuutta
Fingon ilmastoasiantuntijat esittävät viittä ilmastotoimea Suomen hallitukselle. Kuva: kuvituskuva.
Kuva:
Petmal
iStockphoto
Blogi
Ilmastonmuutos

Avoin kirje Suomen hallitukselle – Suomen tulee kantaa vastuunsa ilmastonmuutoksen hillinnästä

Suomen tulee harjoittaa kansainvälistä ilmastopolitiikkaa, joka vähentää globaalia köyhyyttä ja eriarvoisuutta. Fingon asiantuntijat esittävät viisi evästystä Suomen hallituksen ilmastokokoukseen.
Enni Kallio Rilli Lappalainen
3.2.2020

Arvoisa Suomen hallitus,

Hallitus kokoontuu tänään ja huomenna keskustelemaan siitä, miten hallitusohjelmassa kirjatut ilmastotavoitteet toimeenpannaan tänä hallituskautena 2019–2023.

Suomen hallitusohjelmaa on maailmanlaajuisesti kuvailtu ilmaston osalta kunnianhimoiseksi ja edistykselliseksi, mutta konkreettiset toimet ovat heti alkuun jääneet vähäisiksi. Hallitus on kiitettävästi pistänyt tämän merkille ja kokoontuu nyt hallituksen ilmastokokoukseen linjatakseen, miten Suomi tavoittaa hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä. 

Lähestymme teitä tämän kirjeen merkeissä jakaaksemme evästyksiä kokouksenne tärkeän tehtävän saavuttamiseksi.

Suomalaiset kehitys-, ympäristö- ja ihmisoikeusjärjestöt ovat yksimielisiä siitä, että hallituksen ilmastotavoitteiden ja -toimien välillä on syvä kuilu. Yhdessä olemme esittäneet hallitukselle konkreettisia toimenpiteitä siitä, miten saamme kurottua tätä kuilua umpeen.

On erittäin tärkeää, että Suomi kantaa globaalin vastuunsa ilmastonmuutoksen hillinnästä ja sitoutuu kansanvälisesti sovittuun tavoitteeseen rajata maapallon lämpeneminen 1,5 asteeseen. 

Kansallisten ilmastotoimien lisäksi, Suomen tulee myös harjoittaa kansainvälistä ilmastopolitiikkaa, joka vähentää globaalia köyhyyttä ja eriarvoisuutta.

Ilmastonmuutos ei ole pelkkä ympäristö- ja ilmastokysymys, vaan ennen kaikkea oikeudenmukaisuuskysymys. Kiihtyvästä ilmastonmuutoksesta kärsivät eniten kehittyvien maiden ihmiset ja maailman köyhät, jotka ovat vähiten vaikuttaneet ilmastonmuutoksen syntyyn.

Esitämme seuraavia ilmastotoimia Suomen hallitukselle:

1. Suomen kansainvälinen ilmastorahoitus nostetaan vähintään 200 miljoonaan euroon vuodessa

Suomen kansainvälinen ilmastorahoitus tulee nostaa vähintään 200 miljoonaan euroon vuodessa vuoteen 2020 mennessä. Rahoitustason saavuttamiseksi päästöhuutokauppatulot on palautettava kansainväliseen kehitys- ja ilmastorahoitukseen.

Hallitus on jo nostanut Suomen kansainvälistä ilmastorahoitusta hallitusohjelmakirjauksen mukaan, tämä ei kuitenkaan ole riittävää eikä korvaa Suomen historiallisia päästöjä eikä nykyisellään korkeaa päästöjen tasoa asukaslukuun suhteutettuna.

2.    Lahjamuotoista ilmastorahoitusta lisätään

Suomen on kasvatettava lahjamuotoisen rahoituksen osuutta ilmastorahoituksessaan. Tällä hetkellä ilmastorahoitus koostuu enenevissä määrin finanssisijoituksista. Suomen kansainvälinen ilmastorahoitus ei saa lisätä kehittyvien maiden velkataakkaa. 

3. Puolet kansainvälisestä ilmastorahoituksesta ohjataan ilmastonmuutokseen sopeutumiseen

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että puolet ilmastorahoituksesta pyritään ohjaamaan sopeutumiseen muun muassa kansainvälisten rahastojen ja kansalaisjärjestöjen kautta. Finanssisijoitukset ovat iso osa Suomen kansainvälistä ilmastorahoitusta ja ohjautuvat helposti ilmastonmuutoksen hillintään alemman keskitulon maissa. 

Sopeutumistoimiin kanavoitavan ilmastorahoituksen osuutta tulee kasvattaa ohjaamalla entistä suurempi osuus kansalaisjärjestöjen ilmastotyöhön vähiten kehittyneissä maissa.

4. Suomen kansainvälisen ilmastorahoituksen tasoa seurataan ja arvioidaan

Avoimuuden parantamiseksi Suomen tulee palauttaa arvio Suomen kansainvälisestä ilmastorahoituksestaan talousarvioesityksiinsä. Jotta hallitusohjelman toimeenpanoa on mahdollista seurata, Suomen kansainvälisen ilmastorahoituksen tason arviointia ja seurannan avoimuutta tulee kehittää.

5. Turvalliset ja lailliset maahantulon reitit on varmistettava kaikille

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että kiintiöpakolaisten määrää nostetaan ja tässä kirjauksessa tulee pitäytyä. Suomen tulee myös tukea ilmastosiirtolaisia tarjoamalla turvallisia ja laillisia maahantulon reittejä esimerkiksi myöntämällä humanitaarisia viisumeja.

YK:n ihmisoikeuskomitea linjasi tammikuussa 2020, ettei ihmisiä saa pakottaa palaamaan maihin, joissa ilmastokriisi saattaa vaarantaa heidän henkensä. On tärkeää, että Suomi ottaa linjauksen huomioon omassa turvapaikkamenettelyssään. 
 

Hallitusohjelma asettaa hyvän tavoitteen Suomen ilmastotoimille. Toivomme, että huomioitte kansalaisten ilmastohuolen ja järjestöjen evästykset, kun päätätte konkreettisista ilmastotoimista seuraavan kahden päivän aikana. Näiden evästysten merkeissä, toivotamme teille onnistunutta kokousta.