maailma kylässä teltassa nainen ja megafoni

Agendalla kestävä kehitys – järjestöjen suositusraportti julkaistu

Ilmastonmuutoksen hillintä ja vastuullinen kuluttaminen ovat tuoreen Suomi ja Agenda 2030 -seurantaraportin keskeisimmät teemat.

Teksti: Katja Hintikainen Kuva: Susanna Pesonen

Kestävää kehitystä on mahdoton edistää, jos emme ymmärrä kulutuksemmme kokonaisvaikutuksia ja muuta tapaamme tuottaa ja kuluttaa hyödykkeitä. Tähän ajatukseen tiivistyy mielestäni paljon Suomi ja Agenda 2030 –raportin viestistä.  

Sarjassaan toinen Suomi ja Agenda 2030 –kansalaisjärjestöjen seurantaraportti käsittelee YK:n kestävän kehityksen tavoitteita Puhdas vesi ja sanitaatio (6), Edullista ja puhdasta energiaa (7), Kestävät kaupungit ja yhteisöt (11), Vastuullista kuluttamista (12) ja Maanpäällinen elämä (15) sekä Yhteistyö ja kumppanuus (17).  

Raportissa joukko kansalaisjärjestöjä arvioi Suomen nykytilaa ja jakaa pitkäaikaista kokemustaan ja osaamistaan kestävän kehityksen edistämisestä. Suomi ja Agenda 2030 -raportti luo myös tulevaisuuden visioita ja ennen kaikkea tarjoaa konkreettisia suosituksia päätöksentekijöille niin kansallisella kuin paikallisella tasolla.

Raportissa käsiteltävät tavoitteet on valittu siksi, että niihin keskitytään myös YK:n korkean tason High Level Political Forum (HLPF) kokouksessa heinäkuussa 2018. Foorumi kokoaa vuosittain kaikki maat jakamaan tietoa ja raportoimaan kestävän kehityksen toimeenpanostaan. Suomi ja Agenda 2030 -raportti julkaistaan heinäkuussa myös englanniksi HLPF:n aikaan osana kansainvälistä Spotlight-raporttisarjaa. 

* * *

Ilmastonmuutoksen ohella kulutus yhdistää monia tämän vuotisen raportin tavoitteita.  Esimerkiksi lähes puolet suomalaisten vesijalanjäljestä muodostuu Suomen ulkopuolella tapahtuvista tuotantoketjuista. Ei riitä, että huolehdimme omista vesivaroistamme, jos kuitenkin hyödynnämme kulutuksen kautta vettä myös rajojemme ulkopuolella.  

Kuluttamiemme tuotteiden taustalla on myös lapsi- ja pakkotyötä sekä työtä, josta maksetulla palkalla hädin tuskin elää. Suomen hallituksen ja kuntien on mahdollista lisätä vastuullisuutta muun muassa lainsäädännöllä sekä kiinnittämällä huomiota siihen, mistä julkisin varoin hankitut koulujen kalusteet ja kaupunkiemme katukivet oikein tulevat.  

Ilmastonmuutos ja kulutus ovat myös toisiinsa tiivisti nivoutuneita kysymyksiä. Energiankulutus on saatava laskuun samalla kun siirrymme puhtaisiin ja uusiutuviin energiamuotoihin. Suomalaiselle vesiosaamiselle on tarvetta, kun ilmastonmuutos verottaa makean veden varantoja globaalisti. Tähän osaamiseen olisi viisasta satsata.  

Polku kohti kestävää kehitystä ei ole suoraviivainen tai helppo. Yhdestä asiasta olen kuitenkin varma. Kyynisyys tai isojen ilmiöiden edessä lamaantuminen ei kannata. Tämän viestin luen myös YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 –ohjelmasta. Näkymän tulevaisuudesta, johon kannattaa pyrkiä, vaikka vaikealta tuntuisikin.

* * *

Raportin sisällöstä vastaavat Dodo ry, Käymäläseura Huussi ry, Luonto-Liitto, Maan ystävät ja Siemenpuu kukin oman asiantuntemusalansa osalta. Kepa on toiminut raportin kokoajana, ja vastaa tavoitteen Yhteistyö ja kumppanuus (17) tekstistä.  

Suomi ja Agenda 2030 -raportti on toinen laatuaan, ja sen ensimmäisessä osassa käsittelimme tavoitteita Ei köyhyyttä (1), Ei nälkää (2), Hyvä terveys (3), Sukupuolten välinen tasa-arvo (5), Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuureita (9), Vedenlainen elämä (14) sekä Yhteistyö ja kumppanuus (17).

Agenda 2030 –ohjelmaa juhlistetaan 30.5-5.6.  eurooppalaisen kestävän kehityksen viikon myötä. Kepa toivottaa kaikille kansanedustajille hienoa kestävän kehityksen viikkoa lähettämällä heille tuoreen Suomi ja Agenda 2030 –raportin.